Helsingin Sanomien mielipide-sivuilla 7. heinäkuuta 2009 julkaistussa kirjoituksessa Lindblom toteaa, että uutistoiminta elää parhaillaan suurten mullistusten aikaa, ja perinteisten uutistoimistojen asema on vahvasti uhattuna internetin voimistuneen aseman vuoksi.
”Vielä kymmenen vuotta sitten uutiset olivat uutistoimistojen yksityisomaisuutta. Medioiden toimituksissa seurattiin silmä kovana tietokonepäätteiltä STT:n ja ulkomaisten toimistojen uutisvirtaa, ja odotettiin suuria uutisia ruudulle ilmestyväksi. Nyttemmin valtaosa uutisista julkistuu jo ennen uutistoimistoja mitä erilaisimmilla nettisivustoilla, ja tiedotteet tavoittavat sähköpostin kehittymisen myötä toimitukset jo ennen kuin saapuvat medioihin STT:n välittäminä.”
”Tiedon tulva eri kanavista on nykyisin niin suuri, että yhä harvempi media tarvitsee enää maksullista täyden palvelun uutispalvelua.”
Lehtiyhtymä, joka julkaisee kymmeniä aluelehtiä, on sanonut irti sopimuksensa STT:n kanssa. Aiemmin STT:n palveluiden käytöstä on luopunut Yleisradio, joka tekee itse uutisensa. ”Kyseessä on yhä vahvistuva suuntaus, jossa mediat irtautuvat STT:stä joko kokonaan tai vähintään supistavat huomattavasti uutistilaustaan”, Lindblom toteaa.
Uutisten ilmaisuus ja uutistarjonnan maksullisuudesta tinkiminen ovat tosiasioita, joihin niin uutistoimistojen kuin medioidenkin on syytä varautua, Lindblom huomauttaa.
Vuonna 1887 perustettu STT on yksi maailman vanhimmista toimintaansa edelleen jatkavista uutistoimistoista. STT:n keskustoimitus sijaitsee Helsingin Albertinkadulla. Uutistoimistolla on kahdeksan aluetoimitusta Suomessa ja oma edustus Brysselissä, Pietarissa, Tallinnassa, Tukholmassa ja Washingtonissa. STT:n palveluksessa on noin 130 henkilöä, joista 110 toimittajaa.
Suomen Tietotoimisto on osakeyhtiö, joka on maan johtavien viestintäyhtiöiden omistuksessa. Osakkeet jakautuvat 41 yhtiön kesken. Suurimmat omistajat ovat Alma Media (28,2 %), Sanoma-konserni (23,1 %) ja TS-Yhtymä (21,0 %).