Media, neljäs valtiomahti tekee parhaillaan itsestään tarpeetonta, sanoo mediatutkija, valtiotieteiden tohtori Tomi Lindblom tarkastellessaan journalistien ennätyssuuria irtisanomis- ja lomautuslukuja.
Mediassa on käynnistetty kuluneen vuoden aikana peräti 60 yt-neuvottelua, joiden tuloksena on irtisanottu tai lomautettu noin 300 journalistia. Noin 1 500 journalistia on joustanut työsopimuksissaan esimerkiksi luopumalla lomarahoistaan.
Journalistiliiton pääsihteeri Eila Hyppönen uskoo, että media-alalla pohjaa ei ole vielä saavutettu.
-Ei todellakaan näytä hyvältä, mutta on mahdotonta sanoa mitä tapahtuu, Hyppönen pelkää.
Hyppönen varoittaa rakentamasta liian yksinkertaisia selityksiä tilanteelle.
-Tavat muuttuvat mediassakin ja meneillään on sukupolvenvaihdos, mutta netti on syönyt painettua mediaa tavattoman vähän. 1970-luvulla amerikkalaistutkijat antoivat printtimedialle elinaikaa 20 vuotta, mutta se on osoittautunut paljon sitkeämmäksi, Hyppönen pohtii 40 vuoden mediakokemuksellaan.
Myös Lindblom korostaa, että netti ei selvästikään ole syönyt printtimediaa. Lindblomin keväällä hyväksytty väitöskirja käsitteli juuri sähköisen median tulon vaikutuksia painettuun mediaan.
Lindblom muistuttaa, että siitäkin huolimatta, että nettimarkkinoille on tullut isoja uusia lehtiä, kuten esimerkiksi verkkolehti Uusi Suomi, painettu media ei ole siitä kärsinyt.
Lindblom katsoo yllättävästi myös journalistien työttömyyslukujen osoittavan, että digitaalinen media tarvitsee uusia kustannustehokkaita toimintatapoja, jotka eroavat vanhoista, pönähtäneistä johtamistavoista mediassa.
-Uutta mediajohtamista ei vielä osata, Lindblom sanoo.
Lindblomin mukaan iso muutos kotimaisessa mediassa alkoi, kun asuntoilmoittelu ensimmäisenä meni nettiin.
-Ennen ei ollut järkeä myydä asuntoa ilman ilmoitusta Hesarissa, nyt ilmoituksen laittamisessa ei ole enää järkeä. Muutos on iso, Lindblom kuvaa.
Mediatutkija Lindblomin selitys median ahdingolle on selvä.
-Syntynyttä tilannetta, jossa uutiset eivät ole enää kenenkään omaisuutta eli ovat verkossa, ei vielä hallita, Lindblom tiivistää tylysti.
-Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että perinteisiä uutistoimistoja ei enää tarvita mihinkään, Lindblom haastaa STT:n ja Ylen uutistoimistot.
Lindblom ja Hyppönen ovat molemmat huolissaan neljänneksi valtiomahdiksi mainitun median toimintaedellytyksistä resurssien rapistuessa. Demokratia tarvitsee riippumattoman median, mutta ilman resursseja se on hampaaton.
-Netissä ei ole neljättä valtiomahtia, Hyppönen tiivistää.
Media-ammattilaiset ja alan raskaan sarjan vaikuttajat hakevat ratkaisuja median ahdinkoon ensi keskiviikkona 8.7. isossa Saimaa Summit Mediafoorumissa Savonlinnassa.