Ei voi välttyä ajatukselta, että hallituksen tiukka linja puolustaa mediamaksua Yleisradion suosimiseksi, sai Hesarin raivoisaan vastahyökkäykseen. Vaalirahakohu on tekemällä tehty, ei sitä ollut olemassakaan ilman Hesarin pyörittämistä. Toiset mediat ovat vain ikään kuin peesailleet. Tässä on jossain määrin Hesarin kostoretken makua, koska kepulle Yleisradio on poliitttisesti avainmedia saadakseen puhtaasti sanomaansa läpi kehäkolmosen sisäpuolella.
Hesari kokee, että mediamaksu syö siltä elintilan. Kansa ei enää jaksa maksaa lehtitilausta, kun se pulittaa jo kertaalleen mediamaksun pakollisena verona. Yleisradion pönkittäminen lainsäädännön turvin avaa sille mittaamattomat mahdollisuudet jakaa ilosanomaansa netissä perimättä mitään kuluttajilta. Tämä kaataa lehtitaloja. Näin ovat ainakin Viestinnän Keskusliiton edustajat väittäneet.
Luulen kyllä että lehtien tuhoa, edes Hesarin, ei estä mediamaksu tai Yleisradion näivettäminenkään. Yhdysvalloissa ei ole mitään veroluontoista mediamaksua, mutta kuitenkin lehtiä kaatuu kuin heinää. Syynä ovat muut talouden lait, rakennemuutoksen seurauksena pääosin.
Sinällään Hesarin tapa uutisoida poliitikkojen vaalirahoista on tervetullutta, ja osoittaa oikeaa tutkivaa journalismia. Tätä vahtikoiran roolia vapaan median tuleekin tehdä. Kuka valvoo päättäjiä jatkossa, kun isoa riippumatonta lehtimediaa ei kohta enää olekaan? Tästä demokratian uhasta ovat huolissaan monet läntiset mediatutkijat.
DNA ja Urho TV-kisan haastajia
TV-kisa saa uuden ilmeen, kun puhelinyhtiö DNA aloittaa teräväpiirtolähetyksensä antenniverkon kautta. Vielä ei tiedetä, mitä ohjelmaa on luvassa. Kiinostavaa ainakin, yhtiö lupaa.
DNA ilmoittaa, että se aikoo haastaa muut pelurit tv-markkinoilla. Se on kova lupaus, ellei peräti uhoa, koska pelkkä terävä kuva ei riitä kilpailukeinoksi. Ainakin minun isokokoisessa TV-ruudussa teräväpiirtolähetyksen erinomaisuutta pitää suorastaan puolustella sellaiselle joka ei asiasta tiedä ennakkoon.
Jotenkin tulee tunne, että DNA:lle sopivampi rooli olisikin ollut pysytellä puhelinyhtiönä, eikä haaskata rahojaan televisiobisnekseen. Kuluttajilla on jo nyt laitevastarintaa riittämiin, eivätkä DNA:n uudet vimpaimet sitä suinkaan vähennä.
Toinen uusi yrittäjä TV-markkinoille on ruotsalaisomisteinen UrhoTV. Se kaappaa ohjelmistoonsa Canalilta SM-liigan kiekko-ottelut. Urho saa vain muutaman tunnin lähetysajan käyttöönsä, joten kovin on kapoisella pohjalla bisnesmalli.
Eniten minua harmittaa, että joudun hankkimaan nyt UrhoTV:tä varten uuden maksukortin, mikäli aion katsoa SM-liigaa taas ensi talvena. Sanoin jo Canalin kortin irti, enkä taida Urhoa ostaakaan. Arvelenpa, että aika moni muukin tekee tämän päätelmän. Se on todella haitallista SM-liigalle, jolle ei enää telkkarista löydy entisen suuruista katsojakuntaa, eikä siten myöskään tuloja. Jääkiekko kaipaa isojen kanavien käyttömahdollisuutta.
MTL:n pulmat
Markkinoinviestintätoimistojen Liiton toimitusjohtaja Markus Leikola ilmoitti jättävänsä tehtävän syksyllä. Kolme vuotta pestin hoitamista kuulemma oli sopiva työurakka.
Leikola hoiti tehtäväänsä kunnianhimoisesti laajentaen MTL:n toimintaa koulutuksen ja kustannustominnan puolelle. Toimintoja yhtiöitettiin, väkeä palkattiin lisää ja kuluja nostettiin.
Rahan tekeminen ei ole kuitenkaan helppoa, vaikka MTL:n etuna onkin laaja kontaktipinta. Maine-lehden ilmestymistä on vähennetty, koska tuloja ei ole tarpeeksi. Tappioiden määrä tullenee julki aikanaan.
MTL:n rooli taisi paisua liian suureksi sen perustehtävään nähden. MTL on ennen muuta jäsentensä etujen valvoja ja lobbari. Nyt ilmeisesti mopo karkasi käsistä, kun se tavallaan astui jäsentensä tontille kilpaillen konsultoivasta koulutuksesta, tutkimuksesta ja lehtien tekemisestä. Suutarin tulisi pysyä lestissään.
MTL on tärkeä järjestö, jota tarvitaan. Pieni kokeilu uusille urille ja rajojen etsiminen on sallittavaa. Tekeville sattuu, ja opiksi voidaan ottaa.