Vuoden viestintäteoksi nousi jäsenistön joukosta tulleiden ehdotusten pohjalta Kauhajoen kriisiviestintä sen onnistuneen viranomaisviestinnän ansiosta.
Vuoden johtajaksi nostettiin luovia ihmisiä hallitusti johtava Päivi Kärkkäinen Kansallisoopperasta.
Viestintäjohtaja Christer Haglund, Finnair
Elämäntyöpalkinto jaettiin poikkeuksellisesti alan ulkopuoliselle maailmanluokan vaikuttajalle. Palkinnon perusteluissaan viestinnän ammattilaiset korostaa kunnioitustaan presidentti, nobelisti Martti Ahtisaarelle hänen sitkeästä urastaan neuvottelijana ja sovittelijana maailmanrauhan ja myönteisen Suomen tunnettuuden eteen.
Palkinnot jaettiin ProCom-päivän iltagaalassa Klippanilla torstai-iltana 4.6. Elämäntyöpalkinto jaettiin päivätilaisuudessa seminaarissa Finlandia-talossa yli 200 viestinnän tekijän edessä. Presidentin henkilökohtainen kiitospuhe kuultiin videolähetyksen avulla.
Ehdotuksia palkittaviksi kerätään vuosittain jäsenistöltä. Lopullisen valinnan tekee tuomaristo, johon kuuluivat tänä vuonna Mikael Pentikäinen, Sanoma Newsin toimitusjohtaja ja Sanomalehtien Liiton hallituksen puheenjohtaja; Eppie Eloranta, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n toiminnanjohtaja; Päivi Tiilikka, oikeustieteen tohtori, Kansainvälisen talousoikeuden instituutin tutkija; Lisa Sounio brändiasiantuntija, Sonay Oy:n toimitusjohtaja; Anna Sorainen, ProCom ry:n puheenjohtaja ja Viestintä Ground Oy:n toimitusjohtaja sekä Elina Melgin, ProCom ry:n toiminnanjohtaja ja ProCom Oy:n toimitusjohtaja.
Lisa Sounio ei osallistunut Elämäntyöpalkintoa koskevaan tuomariston keskusteluun eikä päätökseen.
Palkintojen perustelut:
ELÄMÄNTYÖPALKINTO: presidentti Martti Ahtisaari
Yleensä Elämäntyöpalkinnon on saanut viestinnän parissa työskennellyt ammattitaitoinen talotiedottaja, alan professori tai yrittäjä. Presidentti Martti Ahtisaaren määrätietoinen ja sitkeä toiminta maailman rauhan eteen taitavankin neuvottelijan viestintätaitoja jatkuvasti kyseenalaistavissa poikkeustilanteissa on kuitenkin ihan omaa luokkaansa. Noin 1800 viestinnän ammattilaista haluavat palkinnollaan kunnioittaa Ahtisaaren vuosikymmeniä kestänyttä uraa sekä hänen erinomaisia neuvottelu- ja sovittelutaitojaan maailmanrauhan eteen. Ahtisaarelle vuonna 2008 myönnetty rauhantyön Nobel-palkinto on ainutlaatuinen voitto myös Suomelle. Ahtisaaren vastuullinen ja menestyksekäs elämäntyö on viestinnän ammattilaisille esikuvallinen.
VUODEN VIESTINTÄTEKO: Kauhajoen kriisiviestintä
Viestintäteoksi voidaan valita kampanja tai yksittäinen viestintäponnistus, joka on ollut vaikuttava ja merkittävä joko yhteiskunnallisesti, taloudellisesti, tietyn toimialan sisällä tai jollain muulla tavalla. Palkitulla viestintäteolla voi olla laaja vaikutus omassa kentässään, se on voinut osoittaa mitattavissa olevaa erinomaista tuloksellisuutta ja se on mahdollisesti koskettanut inhimillisesti monien elämää.
Suomi joutui syksyllä 2008 toistamiseen todistamaan joukkomurhaa suomalaisessa koulussa. Kauhajoen koulusurmien kriisiviestintä onnistui kuitenkin huomattavasti paremmin kuin Jokelassa edellisvuonna.
Kauhajoella poliisi johti kriisiä ja viestintää. Malli, jota noudatettiin toimi hyvin. Uhrien evakuointi tapahtui nopeasti eikä silminnäkijätarinoiden dramatiikka tai jopa mässäily päässyt keskiöön median kerronnassa.
Kauhajoella kaupunginjohtajana tuolloin ollut Antti Rantakokko toimi aktiivisesti yhteistyössä poliisin kanssa. Kaupungintalosta tuli keskeinen tekijä kriisihallinnan ja tiedottamisen keskuksena. Ensimmäinen tiedotustilaisuus järjestettiin kaupungintalolla reilu tunti tapahtumasta.
Mediajulkisuutta leimasivat uutisointi, analysointi sekä yhteiskunnallinen pohdinta. Helsingin yliopiston teettämän tutkimuksen valossa mediaeettisesti Kauhajoen kertomus uhrien ja viranomaistoimijoiden näkökulmasta näyttäytyi hyvänä journalismina.
ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry haluaa nostaa esiin tämän viestintäteon palkitsemisen yhteydessä nimenomaan Kauhajoen viranomaisviestinnän. Rantakokon lisäksi palkinto kuuluu Seinäjoen kihlakunnan poliisilaitoksen rikosylikomisariona tuolloin toimineelle Urpo Lintalalle sekä Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtajana toimineelle rikostarkastaja Jari Neulaniemelle. Mediassa tapahtuma näyttäytyi poliisin kannalta erittäin hyvin hoidetulta.
VUODEN TIEDOTTAJA: Viestintäjohtaja Christer Haglund
Vuoden tiedottajapalkinto jaetaan viestintävaikuttajalle, joka on saavuttanut tuloksia ja pystynyt omalla toiminnallaan tekemään vahvan vaikutuksen joko yhteiskunnallisesti, omalla alallaan tai vaikkapa omassa organisaatiossaan. Tiedottajapalkinnon saaja ei välttämättä ole ryhmän kokenein jäsen, mutta häneltä löytyy runsaasti kekseliäisyyttä, tarmoa ja uudenlaista otetta asioihin. Tiedottajapalkinnon saamisen ensisijainen kriteeri on esimerkillinen toiminta – tittelillä tai työnimikkeellä ei ole niinkään merkitystä
Viestintäjohtaja Christer Haglund onnistui kääntämään Finnairin 85-vuotisen historiikin futurologiseksi seikkailuksi, joka on kiinnostanut mediaa maailmalla monta kertaa enemmän kuin mikään tiedote tai tavanomainen markkinointiviestinnällinen tempaus. Christer Haglund on saanut tahtomattaankin futurologin maineen ja on sillä tavalla onnistunut upeasti vahvistamaan Finnairin brändiä kiinnostavana kansainvälisenä lentoyhtiönä. Samaan aikaan, kun vuosijuhlallisuudet ovat vaatineet mediasuhteiden hallintaa, Finnair on paininut sisäisissä haasteissa. Sisäisen viestinnän työ ei kuitenkaan julkisesti näy. Omat joukot yhtiön sisällä ymmärtävät arvostaa viestintäjohtajaansa ja hänen luotsaamansa tiimiä. Vuoden tiedottaja Christer Haglund on alallaan arvostettu kollegojen ja toimittajien keskuudessa. Haglundin ja hänen viestintätiiminsä hyvä maine kestää ja kasvaa vuosi vuodelta.
VUODEN JOHTAJA: Päivi Kärkkäinen, Kansallisooppera
Vuoden johtajapalkinto jaetaan henkilölle, joka on toiminnallaan osoittanut ymmärtävänsä viestintää ja markkinointia ja on aidosti hyödyntänyt viestinnän keinoja tavoitteiden saavuttamisessa. Johtajapalkinnon saaja ymmärtää, että viestintä on johdon työkalu ja että se kuuluu erottamattomana osana organisaation strategiaan. Johtajapalkinnon saaja voi olla nimikkeeltään toimitusjohtaja, henkilöstöjohtaja, liiketoimintajohtaja tai joku muu. Palkinnon saaja ei itse vastaa organisaationsa viestinnästä.
Päivi Kärkkäinen tunnetaan ammattijohtajana, joka joutui vaikeaan tehtävään vuonna 2007 keskelle oopperan henkilöstön kuohuntaa ja talousvaikeuksia. Muutamassa vuodessa julkinen kuva oopperasta on huomattavasti parantunut. Sisäiset ongelmat ovat rauhoittuneet. Ainakaan ne eivät enää yleisölle näy. Kuohunnan sijasta ihmiset seuraavat jälleen oopperan ohjelmiston ja esiintyjien rikkautta. Kärkkäinen on onnistunut tehtävässään taiteellisen ja luovan asiantuntijayhteisön luotsina. Vaikka Kansallisoopperassa on paljon taiteilijoita, kyse on kuitenkin ennen kaikkea kirjavasta erilaisista ammateista koostuvien tekijöiden muodostamasta palapelistä, jonka kaikkien osasten kokonaisuus kuuluu viime kädessä pääjohtajalle. Kärkkäinen on harkitusti kertonut metodeistaan johtajana. Hän tekee työtä ihmisten kanssa ja kunnioittaa heitä, mutta osaa olla myös tiukka ja vaativa.