Julkisin varoin rahoitetut yleisradio- ja verkkopalvelut eivät saa vääristää kilpailua media-alalla. Nämä periaatteet on Viestinnän Keskusliiton mielestä kirjattava Yleisradiolakiin.
Julkinen palvelu on määriteltävä tarkemmin ja muuttuneet kilpailuolosuhteet on otettava huomioon. Muussa tapauksessa markkinaehtoisesti toimivien viestintäyritysten mahdollisuudet työllistää yli 25.000 henkilöä eri puolilla Suomea heikkenevät.
Viestinnän Keskusliitto on lähettänyt kirjelmän kansanedustaja Mika Lintilän johtamalle työryhmälle, joka selvittää Yleisradion tehtävää ja rahoitusta. Kannanoton taustalla on huoli viestinnän yksipuolistumisesta ja yksityisen sektorin työpaikkojen vähenemisestä.
”Julkisen palvelun rajojen määritteleminen on nykylaissa jätetty viime kädessä Ylen itsensä tehtäväksi. Tässä on pukki kaalimaan vartijana”, huomauttaa toimitusjohtaja Håkan Gabrielsson.
”Jos Yle laajentaa esimerkiksi alueellisia verkkopalvelujaan, pieniltä ja keskisuurilta lehdiltä menevät edellytykset kehittää omaa liiketoimintaansa verkossa. Riippumattoman mediatarjonnan kuihtuminen on isku viestinnän moniarvoisuudelle”, hän painottaa.
Kun julkisen palvelun määritelmä saadaan tarkennettua, sen noudattamista on myös valvottava. Liitto peräänkuuluttaa esimerkiksi Ison-Britannian tai Saksan käytännön mukaista puolueetonta elintä ratkaisemaan, mitkä toiminnot kuuluvat julkisen palvelun tehtävään.
Asiaa olisi arvioitava sekä yleisen edun että markkinavaikutusten kannalta. ”Jotta julkinen palvelu ei vääristä mediakilpailua, pitää myös kilpailuviranomaisten ehdottomasti osallistua arviointiin”, Gabrielsson toteaa.