Ylen tekstiuutisia näkyy näyttötauluilla esimerkiksi Helsingissä kauppakeskus Kampissa ja Vantaalla viihdekeskus Flamingossa sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
Yle ei näe toiminnassaan mitään moitittavaa: “Meidän näkökulmastamme kysymys on uutistoiminnan markkinoinnista, jossa Ylen logolle ja uutistoiminnalle saadaan näkyvyyttä”, sanoo YLE Uutisten vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen.
Mediaviikko: YLE:llä oikeus tiedonvälittämiseen vapaasti
Suomen Tietotoimisto Oy ja sen taustalla olevat mediatalot ovat tällä kertaa väärin perustein nousseet sotaan Yleisradiota vastaan. Yleisradiolla on osakeyhtiönä täysi oikeus jakaa uutisiaan muuallekin kuin sen omiin kanaviin, jopa ilmaiseksi, jos se niin haluaa.
STT väittää Yleisradion toimivan julkisin verovaroin. STT lisäksi arvioi, että YLE rikkoo EU:n valtiontukisäännöksiä ja vääristää kilpailua jakamalla aineistoaan ilmaiseksi eri tahoille.
Kun tarkasti arvioidaan Yleisradion asemaa, se ei toimi verovaroin vaan television katsojilta kerättävien lupamaksutulojen eli televisiomaksun avulla.
Lupamaksuja maksaa vain tietty osa suomalaisista, noin 1,9 miljoonaa taloutta. Sellaista maksua, joka perustuu vapaaehtoiseen palvelun ostamiseen ei voida pitää verona. Verot kohdistuvat valtion tai kunnan päätöksellä kaikkiin kansalaisiin pakottavasti.
Lisäksi on muistettava, että pelkästään Yleisradion radiolähetyksiä kuuntelevat eivät ole pitkään aikaan makseet mitään tästä palvelusta. Heitäkin on paljon. Joten mistään uudesta asiasta ei ole kyse, kun puhutaan Yleisradion joko mainostauluihin tai nettiin jakamasta ilmaisesta tiedosta. YLE ei voikaan periä maksua uutisten levittämisestä ilmaiseksi netissä, koska YLE ei ole tietoa myyvä firma samalla tavoin kuin yksityinen liikeyritys.
Yksityisten mediatalojen halun puuttua eduskunnan alaisen Yleisradio-yhtiön toimintaan ymmärtää, koska nyt YLE syö mediayhtiöiden liiketoimintaa. Yksityinen sektori kuitenkin pystyy vastaamaan kilpailuun tuottamalla parempia ja laadukkaampia uutisia ja muuta tietoa, josta yleisö on valmis maksamaan. Yleisradion tuottama tarjonta on viime kädessä poliittisen apparaatin laatimaa, eikä tyydytä kuin osaa kansalaisista. Yksityinen taho pystyy kilpailun keinoin vastaamaan YLEn ehkä härskiltäkin haiskahtavaan, tosin oikeutettuun toimintaan.