Voimakkaita panostusaikeita päättäjät näkevät myös viestintäsuunnittelussa (63 %) ja ulkoisessa sekä sisäisessä viestinnässä (54 %). Yllättäen vain neljä kymmenestä (43 %) aikoo kasvattaa budjettiaan perinteisessä mainonnassa.
Kotimaisten markkinointipäättäjien arvioita selvitettiin Markkinointiviestinnän viikolla 28.<>29.10.2008 Viestintätoimisto Viisikko-Communica VCA Oy:n toteuttamassa kyselyssä. Siihen vastasi yhteensä 324 julkishallinnon ja yksityisen sektorin markkinointiviestintäpalvelujen ostajaa, jotka hankkivat alan palveluita sekä viestintä että mainostoimistoista.
”Maassamme on odotettavissa suuri digitaalisen markkinoinnin loikkaus vuonna 2009. Tätä tukevat myös omat kansainväliset selvityksemme, jonka mukaan digitaalisen markkinointiviestinnän suunnittelu on tukevassa kasvussa myös Euroopassa. Peräti yhdeksän kymmenestä Public Relations Network -verkoston eurooppalaisesta jäsentoimistostamme arvioi asiakkaidensa kasvattavan digimarkkinoinnin osuutta koko markkinointibudjetista ensi vuoden aikana”, sanoo Viisikko-Communica VCA Oy:n toimitusjohtaja Jukka Aarnio.
Vastaavasti ankeammat näkymät odottavat perinteistä julkaisutuotantoa. Joka neljäs (25 %) päättäjä aikoo vähentää lehtien, advertoriaalien, esitteiden, vuosikertomusten ja julkaisujen tuotantoa.
”Päättäjät näkevät, että kuluttajat asioivat ja viettävät säännöllisesti yhä enemmän aikaa Internetissä. Tuoreen arvion mukaan kahdeksan kymmenestä 16¬-74-vuotiaasta suomalaisesta käyttää säännöllisesti Internetiä viikoittain. Tästä syystä päättäjät näkevät tarpeen kohentaa asiakaspalveluaan ja tavoittaa kohderyhmiään sähköisen markkinoinnin avulla. Samalla nähtävissä on pyrkimystä entistä kohdennetuimpiin kampanjoihin, joiden tuloksia voidaan mitata”, Aarnio jatkaa.
Suurin osa päättäjistä uskoo budjetin pysyvän samalla tasolla
Vastaajilta kysyttiin myös, miten kokonaisuutena markkinointiviestinnän budjetit kehittyvät vuonna 2009. Suurin osa vastaajista eli melkein joka toinen (44 %) povaa panostuksien pysyvän samansuuruisina. Joka kolmas (41 %) päättäjä ennusti kasvattavansa budjettiaan edellisvuodesta, kun taas joka kymmenes (10 %) aikoo supistaa kukkaronnyörejään.
Tunnelmat eri markkinointiviestinnän osa-alueilla näyttävät olevan samansuuntaisia sekä julkishallinnossa että yksityisellä sektorilla. Yleisesti ottaen julkishallinnossa (43 %) on kuitenkin hieman voimakkaammat aikeet lisätä markkinointipanostuksia kuin yrityksissä (40 %).
Päättäjiltä kysyttiin myös, kuinka tärkeinä annetut väittämät vaikuttavat valittaessa markkinointiviestinnän palvelujentarjoajaa. Kärkisijoille nousivat markkinointipalvelujen myyjän kyky kuunnella ja ymmärtää ostajan tarpeet (95 %), laadukas työnjälki (93 %), aikataulujen pitävyys (91 %) ja luovuus (89 %). Yllättäen edullinen hinta (33 %) ei noussut markkinointipäättäjien silmissä kärkipäähän.
Nuoret uskovat vaihtoehtoisen mainonnan kasvuun
Kiintoisaa tuloksissa oli se, että naiset markkinointipalvelujen ostajina arvottavat aikataulujen pitävyyttä korkeammalle kuin miehet. Vastaavasti miehet korostavat palveluiden ostajina luovuuden merkitystä naisia enemmän. Opiskelijavastaajat uskoivat päättäjiä enemmän vaihtoehtoisen mainonnan kasvuun ja korostivat luovuutta markkinoinnin tehokeinona.
Markkinointiviestintäalan aikeita selvitettiin Markkinointiviestinnän viikolla 28.<>29.10.2008 Wanhassa Satamassa. Vastaajina oli yhteensä 564 messukävijää, joiden joukossa päättäjien lisäksi oli myös opiskelijoita pääkaupunkiseudun korkea ja ammattikorkeakouluista. Vastaajista yrityksiä edusti 65, julkishallintoa 27 ja opiskelijoita kahdeksan prosenttia. Liki kahdeksan kymmenestä (78 %) vastaajasta oli nainen.