Euroopan digitaalinen multimediakirjasto Europeana on avattu yleisölle. Virtuaalisissa kokoelmissa on yli kaksi miljoonaa kirjaa, karttaa, äänitettä, valokuvaa, arkistodokumenttia, maalausta ja elokuvaa EU:n jäsenmaiden kansalliskirjastojen ja kulttuurilaitosten kokoelmista.

Kokoelmia kartutetaan jatkuvasti, ja vuoden 2010 loppuun mennessä Europeanassa on jo kymmenen miljoonaa nimikettä. Lisäksi digitaalinen kirjasto tarjoaa interaktiivisia palveluja.
Komission aloitteesta vuonna 2005 käynnistettyä Europeana-hanketta on kehitetty läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kansalliskirjastojen ja muiden kulttuurielinten kanssa. Sen kehittämisestä vastaa Euroopan digitaalikirjastosäätiö, jossa ovat edustettuina alan eurooppalaiset järjestöt. Europeana-portaalia hallinnoi Alankomaiden kansalliskirjasto (Koninklijke Bibliotheek).

Yli 1 000 kulttuurialan organisaatiota eri puolilta Eurooppaa on antanut aineistoa Europeanan käyttöön. Euroopan museot, kuten Pariisin Louvre ja Amsterdamin Rijksmuseum, ovat antaneet digitoituja maalauksia ja esineitä kokoelmistaan.

Valtionarkistot ovat antaneet merkittävää kansallista asiakirja-aineistoa, ja Ranskan audiovisuaalialan kansallisarkisto Institut National de l’Audiovisuel antoi käyttöön 80 000 lähetystaltiointia alkaen vuonna 1914 Ranskan taistelukentillä kuvatusta materiaalista.

Kansalliskirjastot ovat kaikkialta Euroopasta antaneet painettua aineistoa ja käsikirjoituksia. Suomi on antanut muun muassa Jean Sibeliuksen viidennen sinfonian käsinkirjoitetun luonnoksen sekä säveltäjän muotokuvan ja äänitteitä hänen musiikistaan.

Digitaalikirjastoja koskevaan tutkimukseen on vuosina 2009–2010 saatavilla 69 miljoonaa euroa EU:n tutkimusohjelmista. Samalla kaudella kilpailukyky- ja innovaatio-ohjelman tietoyhteiskuntaosiosta osoitetaan noin 50 miljoonaa euroa Euroopan kulttuuri‑ ja tiedeperinnön saatavuuden parantamiseen.

“Europeana vie käyttäjänsä matkalle halki aikojen ja yli rajojen. Se tuo ihmiset kosketuksiin historiansa kanssa ja interaktiivisten sivujen ja toimintojen välityksellä myös toistensa kanssa,” toteaa EU:n tietoyhteiskuntakomissaari Viviane Reding.

Komissio käynnisti kulttuuriaineiston digitoinnin ja verkkosaatavuuden kehittämistyön jo vuonna 2000. Se rahoitti vuosina 2000–2005 tutkimushankkeita ja tuki yhteistyötä niiden jäsenvaltioiden välillä, jotka halusivat tuoda kulttuuriperintönsä verkkoon.

Vuonna 2005 komissaari Reding teki Euroopan digikirjastosta lippulaivahankkeen EU:n i2010-strategiassa, jonka tavoitteena on kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta. Myöhemmin samana vuonna komissio hahmotteli, miten Euroopan kulttuuri‑ ja tiedeperintö voidaan tuoda kaikkien ulottuville.

Kuluvan vuoden elokuussa komissio kehotti jäsenvaltioita vauhdittamaan toimiaan Europeanan käyttöön ottamiseksi muun muassa lisäämällä digitointiin käytettävää rahoitusta ja arvioimalla siitä, miten paljon materiaalia ne aikovat digitoida.