Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikössä tehdyn tutkimuksen mukaan median murros pakottaa iltapäivälehdet hakemaan uutta roolia lukijoiden arjessa. Iltapäivälehtien erottautumiskeinoja muihin tiedotusvälineisiin nähden ovat muun Laadullisessa tarkastelussa kohteena olivat perhesurma- ja politiikan uutisointi, joista jälkimmäisessä analysoitiin uusien hallitusten nimitysuutisia ja ministereiden avioeroja koskevaa lehtikirjoittelua. Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin pohjoismaisten iltapäivälehtien viihdejournalismin ominaispiirteitä.
Iltapäivälehtien vertailuaineistona käytettiin Helsingin Sanomien,
Keskisuomalaisen, Apu-lehden ja Suomen Kuvalehden kirjoittelua.
Pohjoismaisina verrokkeina olivat ruotsalaiset iltapäivälehdet Aftonbladet ja Expressen sekä norjalaiset Verdens Gang ja Dagbladet.
Pinnallisiksi sanottujen iltapäivälehtien keventyminen näkyi muun muassa politiikan uutisoinnissa, mutta joissakin aiheissa kilpailukeinona on ollut muita välineitä syvällisempi aiheiden taustoitus. Esimerkiksi perhesurmauutisissa ja ministereiden avioeroja käsittelevissä lehtijutuissa iltapäivälehdet toisaalta koettelivat uutisoinnin kohteiden yksityisyyttä, mutta samalla myös nostivat esiin muista tiedotusvälineistä poiketen inhimillisten koettelemusten yhteiskunnallista kontekstia.
Iltapäivälehtien sisällönanalyysi osoitti politiikan ja talouden uutisten vähentyneen ja rikosuutisten lisänneen osuuttaan vuosiin 2005-2006 mennessä. Samalla lehtien visuaalinen kehitys on ottanut huiman harppauksen eteenpäin, kun kuva on ajanut tekstin ohi. Talouden aiheet näyttävät tekevän paluuta lehtien sivuille uudessa muodossa, vahvistuvana kuluttajajournalismina.
Selkeimmin murros kohdistuu pitempään markkinoilla olleeseen Ilta-Sanomiin, joka on joutunut muuttamaan suuntaansa kilpailijaansa enemmän.
Etusivuja ja lööppejä lukuun ottamatta iltapäivälehtien sisältöä ei ole ennen analysoitu näin laajasti. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikössä yhteiskuntatieteiden maisteri, toimittaja Pasi Kivioja, joka oli projektin ajan 1.1.2007-30.6.2008 virkavapaalla Ilta-Sanomista. Hankkeen rahoitti Helsingin Sanomain Säätiö.