Haaga-Helian ammattikorkeakoulun opiskelija Arja Krank teki Journalistiliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen journalistien kokemuksista Jokelan ampumatapauksen raportoinnin yhteydessä. Erityistä huomiota kiinnitettiin julkisuudessa esitettyyn tarpeeseen päivittää Journalistin ohjeita ja journalistien koulutustarpeiden kartoittamiseen.

Selvitystyön tavoitteena oli saada yksityiskohtaista tietoa eettisistä kysymyksistä, jotka journalistien ammattikentässä puhuttavat erityisesti Jokelan kouluampumistapauksen uutisoinnista
virinneen kritiikin jälkeen.

Journalistien eettinen ohjeistus antaa hyvän perustan toimittajien
työskentelylle, mutta ei kata kaikkia tilanteita. Selvityksessä kysytään, olisiko tarkemmista ohjeistuksista hyötyä vastaavanlaisissa tilanteissa.

Paikan päällä Jokelassa olleiden toimittajien ja vetovastuussa olleiden päällikkötoimittajien mukaan toimitusten omat tyylikirjat ohjeistavat keskimäärin melko hyvin kriisitilanteissa työskentelyyn. Päällikkötoimittajat olivat toimittajia tyytyväisempiä ohjeistuksiin.

Vastaajista puolet toivoi Journalistin ohjeiden päivitystä. Toimittajat toivoivat päivittämistä päällikkötoimittajia useammin.

Kovin moni vastaajista ei itse havainnut epäeettistä toimintaa Jokelassa. Moni kuitenkin piti ylilyöntejä mahdollisina ja kritiikkiä tältä osin aiheellisena.

Myös tilanteeseen varautumattomuus, ohjeistusten puute ja kokemattomien toimittajien käyttö Jokelassa saattoivat vastaajien mielestä aiheuttaa käyttäytymistä, joka koettiin epäasialliseksi.
Uutiskilpailun ja toimittajien keskinäisen kilpailun nähtiin ajaneen joitakin epäeettiseen käyttäytymiseen. Tosin median epäiltiin myös joutuneen pahan korvikkeeksi.

Kaikki kentällä työskennelleet toimittajat vastasivat, etteivät kritiikin valossa ja jälkikäteen ajatellen tekisi toisin. Toimitusten sisäiset keskustelut ovat sen sijaan olleet joillekin päällikkötoimittajille opin paikka. He toteavat, että kentällä olijat olisivat ansainneet parempaa tukea kotitoimituksista.

Journalistin ohjeisiin kaivataan selkeämpiä ohjeita etenkin alaikäisen ja toisaalta järkyttyneen ihmisen haastatteluun ja tiedon lähteenä käyttämiseen. Myös julkisen paikan tarkempaa määri-
telmää jäätiin kaipaamaan.

Koulutusta kriisitilanteessa työskentelyyn kaivataan ensisijaisesti työnantajan järjestämänä ja kustannuksella. Myös journalistiliitolta odotetaan täydennyskoulutusta kriiseissä työskentelyyn.

Koulutusten sisällöksi ehdotettiin lakien ja ohjeistusten kertaamista sekä oikeisiin toimintatapoihin ja eettisiin valintoihin ohjausta. Opastusta kaivattaisiin myös järkyttyneen ja shokissa olevan ihmisen kohtaaminen sekä omien tunteiden hallintaan vaikeassa tilanteessa.