Kanteluiden mukaan Kalevan verkkosivuilla julkaistu juttu ”Mahoton määrä mönjää!” ja siihen linkitetty juttu ”Detoxer elektrolyysijalkakylpy” on puhdas piilomainos yritykselle, joka tuottaa uskomushoitopalvelua. Linkin takana tarjotaan tietopaketin lisäksi yrityksen yhteystiedot ja laitevalmistajan www-osoite.

Lisäksi kantelijoiden mukaan kyseessä on vanha ja väsynyt huijaus, jollaiseksi se on monta kertaa osoitettu. Laitetta käsitellään kritiikittömästi, eikä sen toimintaperiaatteita aseteta kyseenalaiseksi.

Kanteluissa katsotaan myös, että piilomainonnan lisäksi Kaleva on laiminlyönyt kriittisen suhtautumisen tietolähteisiin. Journalistin tehtävä on kantelijoiden mukaan välittää oikeaa ja tarkistettua tietoa lukijoille. Pseudolääketieteen ja muiden huijauksien mainostaminen täysin kritiikittömästi on tämän pyrkimyksen vastakohta.

Päätoimittaja Risto Uimonen vastaa, että Kalevan Tänään -sivulla julkaistiin juttu, faktalaatikko ja kriittisiä asiantuntijakommentteja Detorex -jalkakylpylaitteesta. Sama pääjuttu ja faktalaatikko julkaistiin lehden nettipalvelussa Kaleva.plussassa.

Nettiversio ei sisältänyt juttua epäilyksistä, joita kolme asiantuntijaa esittivät lehden kainalojutussa elektrolyysijalkakylvystä. Kantelijat perustavat kriittiset käsityksensä Kalevan journalismista nettiversioon. Kantelijoille olisi pitänyt selvitä senkin perusteella, ettei Kalevalla ollut piilomainontatarkoitusta. Keskustelupalstalla julkaistiin nimittäin 34 kommenttia, joista monet olivat kriittisiä Kalevaa kohtaan. Toimitus salli siis itseensä kohdistuvan kritiikin.

Kaleva julkaisi päätoimittajansa mukaan 26.4.2008 Tiede -palstalla kaksi juttua samasta aiheesta. Niissä toimittaja arvioivat ja testasivat kylpyä kahden asiantuntijan avulla. Juttujen perussävy oli kriittinen, mutta asiantuntija totesivat, että laitteen toiminnasta ei voinut päätellä kovin paljon pienen testin perusteella. Jutut julkaistiin myös verkossa.

Kalevan juttuja pitää päätoimittajan mielestä tarkastella kokonaisuutena, joka koostuu paperilehdessä ja nettipalvelussa julkaistuista jutuista sekä lukijoiden kommenteista. Toimitus on täydentänyt myöhemmillä jutuillaan ensimmäisten juttujen perusteella syntynyttä kuvaa elektrolyysijalkakylvystä.

Kaleva ei ole Uimosen mielestä rikkonut hyvää journalistista tapaa eikä ole syyllistynyt piilomainontaan, vaan on kantanut oma-aloitteisesti huolta siitä, että lukijoille muodostuu kiistanalaisesta asiasta olennainen kokonaiskuva.

JSN:n ratkaisu

Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava (JO 19).

Kalevan verkkoversiossa julkaistiin 22.4.2008 kaksi juttua jalkakylpyhoidosta. Jutut perustuivat laitteen kokeiluun ja yrittäjän antamaan haastatteluun ja tietoihin. Samat jutut julkaistiin sanomalehdessä täydennettynä kolmannella jutulla ”Elektrolyysi ei vaikuta”. Tässä jutussa haastateltiin Oulun yliopiston tutkijoita.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Kalevan verkkoversio ja siinä julkaistut kaksi juttua ovat itsenäisiä ja siten riippumattomia paperilehdestä ja myöhemmin verkossakin julkaistuista jutuista. Pääjuttu ”Mahoton määrä mönjää! Ihminen on sitä mitä syö, juo ja hengittää” perustuu lähes kokonaan yrittäjän mielipiteisiin ja kehuihin. Faktalaatikon teksti on tyyliltään teknis-tieteellistä laitteen ja kylvyn esitetekstiä hintoineen ja yhteystietoineen.

Paperilehdessä julkaistussa kolmannessa jutussa ”Elektrolyysi ei vaikuta” akateemiset asiantuntijat totesivat, että eivät tunne menetelmää. Tämän näkökannan puuttuminen verkosta teki kokonaisuudesta mainosmaisen ja kritiikittömän, mikä oli omiaan hämärtämään ilmoituksellisen ja toimituksellisen aineiston rajaa. Samalla juttukokonaisuudesta puuttui kriittinen suhtautuminen tietolähteisiin.

Mediaviikko kommentoi: JSN haparoi nettiarvioissaan

Julkisen sanan neuvostolla näyttää olevan vaikeuksia arvioida nettilehtien journalismia. Verkossa nimittäin todellakin syntyy nopeasti hedelmällinen interaktiivinen keskustelu kansaa kiinnostavista aiheista, mikä tekee verkkojournalismista enemmänkin sosiaalisen median kaltaista kansalaiskeskustelua. Tällaiseen on vaikea istuttaa perinteistä kaavamaista arviointia piilomainonnasta.

Tässäkin tapauksessa Kaleva on sallinut kriittiset kommentit yleisöltä eli lehti on tehnyt hyvän palveluksen sananvapaudelle. Jos aihe on kiinnostava kansan mielestä, mikään ulkopuolinen instanssi ei voi mennä sanomaan, että tällainen vuoropuhelu ei kuulkaas ole ollenkaan sopivaa.

Millä arvovallalla JSN oikein luulee pystyvänsä mitätöimään kansalaisten kiinnostuksen, olkoonkin että aiheena on erikoislaatuinen elektrolyysihoito. Kaleva ei voi mitään sille tosiasialle, että tätä palvelua tuottaa yritys. Olisiko JSN:n mielestä pitänyt Kalevan salata, että tämän idean on kehittänyt yritys?

Selvästikin JSN on jämähtänyt tietyissä asioissa menneisyyden vangiksi. Sen pitää nyt uudistua ja sallia lehtien verkkoversioiden elää samaa vapaata elämää kuin muukin nettimedia. Ei Kaleva eikä mikään muukaan media voi menestyä, jos sen pitää tiukkapipoisesti orjailla JSN:n sosialismilta haiskahtavia mielenilmaisuja.