Bendrikin mukaan yritykset ovat ymmärtäneet, että kuluttajien sieluista käydään kilpailua juuri verkossa, mutta kun tätä työtä varten pitäisi valita yhteistyötoimisto, on hämminki suurta. Asiakkaat tarvitsevat vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
Mikä on oikeastaan digitoimisto? Miten he voivat auttaa minua?
Kuinka digitoimisto poikkeaa mainostoimistosta?
Kuinka monta toimistoa tarvitsen?
Tyytyväiset asiakkaat ovat Deasignin kunnianhimon lähde. ”Haluamme olla toimisto, jonka kanssa on helppo asioida. Yksi todiste onnistumisestamme on se, että olemme neljänä peräkkäisenä vuonna sijoittuneet kärkeen Dagens Industrin vuosittaisessa Vuoden Toimisto -asiakastutkimuksessa.”
”On tärkeää, että asiakas saa samanlaisen vaikutelman tuotemerkistä huolimatta siitä, missä vuorovaikutus tapahtuu. Tämä ei toimi tänä päivänä – ei Ruotsissa eikä Suomessakaan. Kampanjasivusto voi olla kuinka ylellinen tahansa, mutta kun sen jälkeen klikkaa ostosivustolle, joutuukin tekstipohjaiseen yrityssivuston informaatiovirtaan. Tai yrityksellä voi olla mainio verkkosivusto, mutta se ei hallitse tehokasta mainontaa, joka ohjaisi kuluttajia sivustolle.”
Sivuston on löydyttävä helposti, siltä on saatava tietoa, jonka perusteella voi tehdä päätöksiä. Esimerkki tällaisesta sovelluksesta on Storstadsguiden, jonka Deasign on luonut SBAB-pankille. Sivustolla kuluttaja voi helposti nähdä asuntojen tarjoushinnat eri Ruotsin kaupungeissa. Sovellus laskee kustannukset suhteessa asunnon kokoon, tarvittavan lainan määrän ja kuukausilyhennyksen. Palvelua markkinoitiin bannerein ja ulkomainoksin.
Deasign on perustettu Tukholmassa 1999 ja sillä on 30 työntekijää.