Odotukset uusisuomi.fi:n julkaisuhetken alla olivat kovat ja hehkutus oli suurta. Minkälaiset paineet teillä oli h-hetkellä?
-Kyllä, hehkutus oli suurta. Media seurasi tarkasti, mitä teemme. Se oli mielestäni luonnollista, sillä Uuden Suomen uusi tuleminen on iso asia. Paineita meillä oli tietenkin ja on yhä, mutta ne ovat lähinnä positiivisia paineita. Niiden ansiosta saamme itsestämme enemmän irti.
Päätoimittaja Markku Huusko on tyytyväinen Uusisuomi.fi:n alkumatkaan.
Koitteko, että odotuksia oli mahdoton lunastaa?
-Kyllä. Osa sanoi, että Uusi Suomi tulee olemaan Hesarin kilpailija. Se johtui tietenkin siitä, että aiemmin Uusi Suomi oli sanomalehti. Emme kuitenkaan kilpaile erityisesti Hesaria vastaan. Mielestäni verkossa kaikki kilpailevat kaikkia vastaan – ja kilpailevat erityisesti ihmisten ajasta.
Miten hyvin onnistuitte hyödyntämään alkuryntäyksen?
-Sivuillemme tuli tosiaan alkuryntäys siksi, että media oli niin
kiinnostunut meistä. Ryntäys kohdistui ensimmäiseen ja toiseen päivään. Niiden jälkeen tuli luonnollisesti pieni notkahdus. Nyt alkupäivien mittainen kuherruskuukausi on ohi. Nykyään sivuillamme käy noin 70 000 kävijää. Se on mielestäni ihan hyvä alku. Lähiaikoina tulemme varmasti saamaan lisää valtakunnallista näkyvyyttä.
Miksi?
-Meillä julkaistaan todella mielenkiintoinen haastattelu.
Uutistuotantommekin tulee varmasti olemaan sellaista, mistä muut
tiedotusvälineet kiinnostuvat. Saimme vasta nyt uutistoimituksemme mlopullisen kokoonpanoonsa.
Olette varmasti saaneet paljon palautetta. Onko saamanne palaute ollut pääosin positiivista vai negatiivista?
-Palautetta on tosiaan tullut – ja paljon. Se pitää kutinsa. Olemme
saaneet paljon kritiikkiäkin, josta haluan oppia. Mielestäni kritiikistä pitää pystyä oppimaan ja siihen pitää suhtautua positiivisesti. Alussahan me olimme kuvallisesti aika kökköjä. Olemme nyt panostaneet siihen. Nyt meillä on täällä oma kuvaajakin.
Miksi olette muokanneet Uusi Suomi -tuotemerkin muotoon uusisuomi.fi?
-Uusisuomi.fi on verkkomaailmaan sopiva tuotemerkki. Jos se olisi Uusi Suomi, saisin luultavasti vieläkin vastata kysymykseen siitä, missä lehteä julkaistaan. Vaikka muokkasimme nimen muotoon uusisuomi.fi, olemme pitäneet paljon sanomalehdestä tuttuja elementtejä, kuten logon ja värit.
Ilmoittamanne tavoitteen mukaan uusisuomi.fi yrittää saada sivuilleen alkuvaiheessa kymmeniä tuhansia kävijöitä. Keskipitkällä aikavälillä pyritte saamaan 100 000 viikkolukijaa. Tällä hetkellä teillä on noin 70 000 lukijaa. Oletteko tyytyväisiä?
-Kyllä, itse olen tyytyväinen. Tämä on hyvä alku. Maakuntalehdistä vain Turun Sanomilla, Kalevalla ja Aamulehdellä on meitä suositummat verkkosivut. Hesaria en ole tietenkään ottanut laskuihin mukaan. Vaikka olemmekin tyytyväisiä alkuumme, nykyinen kävijämäärämme ei suinkaan riitä
meille.
-Toinen puoli on kuitenkin se, millainen lukijakuntamme on. Lukijoistamme 58 prosenttia on korkeakoulutaustaisia. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että Suomen sivistyneet ihmiset ovat löytäneet meidät verkosta.
-Olen aina uskonut siihen, että fiksuille uutisille ja kommentoivalle
journalismille on kysyntää. Meidän pitää kuitenkin tehdä lisää niin
sanottua levikkityötä, sillä suuri osa lukijoistamme on Uudeltamaalta.
Lukijat Uudeltamaalta
Lehden tarkoituksena on tuottaa voittoa. Miten lähellä olette tavoitettanne?
-Emmehän me viiden kuukauden jälkeen tietenkään voittoa tuota. Olemme vasta käynnistysvaiheessa, mutta näkymät ovat hyvät. Nettimainonta kasvaa Suomessa varmasti räjähdysmäisesti, kun mainostajat ymmärtävät, miten verkkoa voidaan käyttää. Ehkä me kohta olemme tässä muiden Pohjoismaiden tasolla. Lukijaprofiilimme ja Uusi Suomi –brändi ovat sellaisia, että
mainostajat kiinnostuvat niistä. Olen jutellut mainosmyyntimme kanssa ja kuullut sieltä vain positiivisia asioita.
Otitte heti melko räväkän linjan mainosten suhteen. Sivustollanne on paljon Suomessa vähemmän käytettyjä mainoskokoja, kuten jättibokseja. Miten mainostajat ovat suhtautuneet tarjoamiimme mainoskokoihin?
-Niin, näitä jättiboksejahan on alkanut näkyä muuallakin aika paljon. Tämä on kansainvälinen malli.
Osa uutisistanne menee aika nopeasti arkistoon, jonka lukeminen edellyttää rekisteröitymistä. Minkälainen selitys sille on?
-Arkistomme lukeminen ei enää edellytä rekisteröitymistä. STT:n uutiset häviävät meiltä seitsemän päivän jälkeen. Sille en voi yhtään mitään, sillä STT tekee tällaisia sopimuksia. Emme halua rajoittaa lukemista. Nyt vaadimme rekisteröitymistä vain siihen, jos haluaa kirjoittaa sivuillemme.
Rekisteröityneiden määrä?
-Se taitaa olla nyt noin 15 000.
Menetitte varmasti osan sivuston potentiaalisesta kävijäkunnasta, sillä hakukoneet eivät löydä suljetussa arkistossa olevia juttuja.
-Totta, nykyään kaiken pitää olla avointa netissä. Monet sanomalehdethän pitävät arkistojaan maksullisina. Se on yksi toimintamalli. Meillä ei ole kuitenkaan mitään suojeltavaa, joten voimme pitää ne avoinna.
*STT:n uutisia tulee jo lähes joka tuutista, mutta olette kuitenkin
päättäneet tilata niitä. Johtuuko se vaihtoehtojen vähyydestä vai
koetteko, että STT:n uutiset antavat julkaisullenne lisäarvoa?*
-Ne varmasti tuovat lisäarvoa. STT tuottaa meille noin 30 isoa uutista päivää kohden. Emme halua, että omat kirjoittajamme tekevät juttuja samoista aiheista.
Olette rakentaneet verkkolehden vahvasti bloggaajienne ympärille. Netin keskustelupalstoilla teitä on arvosteltu siitä, että bloginne ovat oikeasti kolumneja. Miten vastaat?
-Niin, nehän ovat tuollaisia kolumnimaisia, osa on oikeastaan esseitä. Jos otetaan esimerkiksi Jari Tervon kirjoitus, jossa hän kertoo uransa alusta WSOY:llä, niin sehän on mielestäni myös runoutta. Suomessa blogit ymmärretään monesti päiväkirjamaisina teksteinä, mutta ne voivat olla myös
tällaisia.
-Tämä on yksi blogityyppi. Yhdysvalloissa on arvostettu verkkojulkaisu Huffington Post, jossa on paljon samankaltaisia asiantuntija-artikkeleita. Myös he kutsuvat niitä blogeiksi, joten koen, että meilläkin on lupa kutsua kirjoituksiamme blogeiksi.
Bloggaajanne eivät yleensä osallistu kirjoitustensa herättämään keskusteluun.
-Joskus osallistuvat, joskus eivät. Se on varmasti myös ajankäyttöasia, sillä osalla kirjoittajista on hyvin tärkeät virat, jotka vievät paljon aikaa.
*Yksi blogin tunnusmerkeistä on muille saiteille vievät linkit.
Uutisissanne linkitätte paljon ulkopuolisille sivustoille, mutta ette
toimi samalla tavalla blogikirjoituksissanne. Miksi ette?*
-Se on varmasti tottumuskysymys. Osa kirjoittajistamme on tottunut tekemään sanomalehtikolumneja. Esimerkiksi Paula Holmila ja Niko (Niklas Herlin) linkittävät muille sivustoille, kuten linkitän myös minä.
Heinäkuussa arvioit Helsingin Sanomien haastattelussa, että erotutte omalla uutishankinnalla ja yhteisöllisellä kansalaisjournalismilla. Oletteko mielestäsi onnistuneet?
-Kyllä. Tästä on hyvä jatkaa. Kehitämme julkaisua koko ajan. Meillä on tulossa uutta vipinää esimerkiksi yhteisöllisyyteen.
Teksti: Pekka Värre
Värre toimii uusisuomi.fi:n sisältökumppanin nettijulkaisu Urheiluviikonpäätoimittajana.