Brändien ja tuotteiden sijoittelu televisio-ohjelmissa yleistyy ja
kehittyy nopeasti. Suomalaiset televisioalan johtajat eivät kuitenkaan pidä brändisijoittelua eettisesti huolestuttavana, ilmenee Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen julkaisemasta tutkimusraportista.
Euroopan parlamentti hyväksyi viime viikolla Audiovisuaalisten
mediapalvelujen direktiivin, jonka myötä brändien ja tuotteiden sijoittelu sallitaan elokuvissa, sarjoissa, urheiluohjelmissa ja kevyissä viihdeohjelmissa, kunhan siitä ilmoitetaan katsojille.
Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen julkaisemassa uudessa tutkimusraportissa todetaan, että suomalaiset televisioalan johtajat eivät ole huolestuneita lisääntyvästä tuotteiden ja brändien sijoittelusta elevisio-ohjelmiin.
Selvityksen tulokset vastaavat aiempia kuluttajien keskuudessa tehtyjä tutkimuksia, joissa on todettu, että ihmiset suhtautuvat television brändisijoitteluun varsin neutraalisti.
Televisioalan suurimpien yritysten johtajat eivät pidä brändisijoittelua eettisesti huolestuttavana aiheena. Alalla käydään vain vähän toimijoiden välistä keskustelua televisio-ohjelmiston kaupallistumisesta ja mainonnallistumisesta. Suomalaiset televisioalan johtajat eivät myöskään usko, että brändisijoittelun lisääntyminen muuttaisi ohjelmien sisältöä.
Toimialan sääntöjen kehittäminen on kuitenkin asiantuntijoiden mielestä tärkeää. Televisioalan toimijat perustavat käsityksensä brändisijoittelun vastuullisuudesta lakiin ja säädöksiin. Samalla televisioalan johtajat kokevat, että brändisijoittelun koskevien sääntöjä ja toimintamallien kehittäminen on erityisesti viranomaisten vastuulla. He eivät koe, että mainonnan ja ohjelmiston sekoittumisen hillitsemiseksi tarvitaan erityistä alan sisäistä itsesääntelyjärjestelmää.
Valtiotieteiden maisteri Laura Grönqvist selvitti televisioalan johtajien käsityksiä brändisijoittelusta ja sen vastuullisuudesta osana Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta ”Vastuullisen viestinnän tulevaisuus”. Tutkimusta varten haastateltiin vuoden alussa 15 suomalaista televisioalan huippuasiantuntijaa. Haastateltavana oli katsojaluvuiltaan suurimpien suomalaisten televisiokanavien johtajia sekä liikevaihdoltaan suurimpien Suomessa toimivan tuotantoyhtiöiden johtajia.