Yleisradio on päättänyt ryhtyä uusiin ja voimakkaisiin säästötoimiin tv-maksukertymän supistumisesta aiheutuneen alijäämän vuoksi. RTTL:n mukaan on annettu ymmärtää, että syntynyt alijäämä on ennakoitua suurempi ja että se vaarantaa tavoitteeksi asetetun budjettitasapainon ensi vuonna. Näitä johtopäätöksiä voidaan kuitenkin perustellusti kyseenalaistaa, RTTL arvioi.

Vetoomuksessaan RTTL toteaa:

“Tv-maksun maksamisesta nyt luopuneita suurempi ongelma ovat ne arviolta 200 000 taloutta, jotka käyttävät tv-palveluja lupamaksua maksamatta. Tiedossa ei ole, että maksuista luopuneet olisivat pysyvästi menetettyjä. Määrätietoisiin korjaaviin toimiin on ryhdyttävä ennen kuin yhtiön johto toteuttaa leikkauksia, jotka kohdistuvat julkisen palvelun ytimeen.

Tulevaisuuteen uskovan yrityksen tulee tehdä kaikkensa saadakseen suuttuneet asiakkaansa takaisin eikä itkeä alistuneesti menetettyjen miljoonien perään. Yleisradion toimitusjohtaja ja hallitus ovat kuitenkin reagoineet tähän – kuten he sanovat – ennakoimattomaan maksuprotestiin käynnistämällä uuden säästöohjelman. Se uhkaa kohdistua kaikkein kipeimmin keskeisiin osiin julkista palvelua: Ylen ruotsinkieliseen tuotantoon, uutisiin ja nuorten ohjelmiin. Suunnitelluilla säästöillä puututaan suoraan journalistiseen sisältöön.

Yhtiön kehittämisen ja yleisösuhteen kannalta on äärimmäisen lyhytnäköistä käynnistää esitettyjä säästötoimia, joiden luonne vaikuttaa ennakoivalta eikä todelliselta pakolta. Hallintoneuvoston tulisi tässä tilanteessa harkita, onko talouden tasapainottamisen nykyinen takaraja – vuoden 2008 loppu – liian kireä.

Asian tekee äärimmäisen huolestuttavaksi se, että nämä säästösuunnitelmat on tehty nopeasti ja hyväksytetty hallituksella pikavauhtia. Tästä syystä on perusteltua kysyä, onko yhtiön hallituskaan ollut täysin tietoinen päätöksensä vaikutuksista.

Vetoamme vakavasti Yleisradion hallintoneuvostoon ja hallitukseen, jotta valmisteilla olevat uudet säästöt peruutetaan. Yhtiön henkilökunta on elänyt toistuvien yt-neuvottelujen keskellä jo vuosia. Henkilökunta edellyttää yhtiön toimitusjohtajalta ja hallitukselta hätiköityjen ratkaisujen sijaan pitkäjänteistä ja yhteistyöhön perustuvaa johtamista.”