Jokelan traagisen ampumatapauksen jälkeen jokelalaiset nuoret ovat avoimella kirjeellä ja adressilla haastaneet journalistit vastaamaan kysymykseen, toimittiinko Jokelassa journalistisesti kestävällä tavalla. Journalistiliiton kannanoton mukaan tähän haasteeseen on syytä vastata m. Julkisen sanan neuvostossa.

Journalistiliiton mielestä journalistien itsensä on perusteltava journalistisia valintojaan julkisesti kun sitä vaaditaan. Tilannetta on jo käsitelty useissa toimituksissa ja tullaan käsittelemään jatkossakin.

Journalistiliitto järjestää myös yhdessä kustantajajärjestöjen ja TV-yhtiöiden kanssa 30.11. tilaisuuden, jossa Jokelan tapauksen journalistista puolta arvioidaan. Sinne kutsutaan asianosaisten tahojen edustajia.

Avoimen kirjeen mukaan uhrien omaisia ja silminnäkijöitä on esimerkiksi maaniteltu, seurattu ja ahdisteltu puhelimitse. Lisäksi uhrien omaisten koteihin on yritetty tunkeutua, ja ihmisten kuvia ja sanomisia on julkaistu lehdissä kielloista huolimatta. Journalisteja on myös syytetty salakuuntelusta ja haastattelulausuntojen vääristelemisestä. Jokelan tragedian virallinen tutkintalautakunta selvittää myös tiedotusvälineiden toiminnan kriisin aikana.

Kovia syytöksiä journalisteille

Tapahtuman raportoinnista esitetyt syytökset ovat kovia. Journalistiliiton valtuuston mielestä on erittäin tärkeää, että nämä ylilyönnit, jos niitä on tapahtunut, yksilöidään ja viedään Julkisen sanan neuvostoon. Ilman tätä ei ammattikunta voi oppia tehdyistä virheistä. Yksilöityjen tapausten käsittely pitää ja on mahdollista tehdä lisäämättä uhrien kärsimyksiä.

Vaikeissa uutistilanteissa on haastateltavien ja yleisön etu, että luotettava tieto kulkee nopeasti. Kiireessä ja kilpailutilanteissakin journalistien on noudatettava lakia ja pidettävä kiinni etiikan ja hyvän käytöksen periaatteista, liitto toteaa.

Poliisi ei tiedottanut toimittajille

Tilanne Jokelassa oli monin osin kaoottinen ja normaali tiedonhankinta oli vaikeaa. Poliisilta ja kriisityöntekijöiltä ei paikan päällä juuri saanut tietoa, tunnelma oli järkyttynyt ja liikkeellä oli huhuja. Internetin kautta journalistit ja kansalaiset saivat ennennäkemättömän nopeasti yksityiskohtaista informaatiota, jonka luotettavuudesta ei kuitenkaan ollut takeita. Internet ja uutiskilpailun kiristyminen haastavatkin yhä voimakkaammin perinteisen laatujournalismin.

On ratkaisevan tärkeää, että viranomaiset, kriisityöntekijät ja media yhdessä saavat lopultakin vuoropuhelussa ja yhteistyössä luotua kriisitilanteisiin toimintamallit ja pelisäännöt, jotka huomioivat myös kaikkien osapuolten kannalta elintärkeän tiedonkulun.

Laadukkaan journalismin kannalta on myös elintärkeää, että yhdessä työnantajien sekä Punaisen Ristin ja Dart Centre for Journalism and Trauman kaltaisten asiantuntijatahojen kanssa saadaan järjestettyä journalisteille jatkuvaa koulutusta kriisitilanteiden ja trauman kohtaamiseen ja niistä raportoimiseen.

Vain kaksi päivää ennen Jokelan koulun traagisia tapahtumia Suomen Journalistiliitto kutsui eurooppalaisen Stand up for Journalism –teemapäivän 5.11. merkeissä mediayrityksiä ja yleisöä keskusteluun siitä, miten journalismin laatu tulevaisuudessa turvataan. Liittovaltuusto toistaa nyt tämän kutsun. Korkea journalistinen ammattitaito ja laatu ovat mediayritysten kilpailuvaltteja tulevaisuudessakin.