Seuraavassa Taisto Riskin Sanomalehtipäivässä pitämä puheenvuoro. Väliotsikointi osittain toimituksemme laatimaa:
Verkkolehtien suuret kävijämääränousut merkitsevät yhdessä paperilehtien vahvojen peittojen kanssa sitä, että sanomalehdillä on enemmän lukija- ja asiakaskontakteja kuin koskaan aiemmin.
Suomalaiset käyttävät verkkopalveluja yhä aktiivisemmin. Lisääntynyt käyttö on suuntautunut merkittävästi sanomalehtien ja muiden perinteisten medioiden sivustoille. Kun suosituimpien sivujen listaa hallitsivat aiemmin erilaiset yleisportaalit, on kymmenen kärjessä nyt viisi mediaa: kolme sanomalehteä ja kaksi tv-yhtiötä. Ihmiset luottavat verkossakin samoihin sisällöntuottajiin kuin muissa julkaisukanavissa. Tämä näkyi erityisen vahvasti viime viikolla, kun nopean ja luotettavan tiedon tarve oli suuri.
Suomi laahustaa paljon länsimaiden jäljessä
Mediamainonnan kovin kasvuvauhti on tällä hetkellä verkossa. Suomessa tämän kasvun voi ennustaa jatkuvan, sillä naapurissa Ruotsissa netti juuri ohitti 14 prosentin osuudellaan mediamainonnassa television. Suomessa sanomalehtien printtimainonnan osuus on edelleen lähes puolet mediakakusta, josta verkkomainonnan osuus on vasta noin 4 prosenttia.
Uutisoinnin painopiste on siirtymässä verkkoon. Kun aiemmin sanomalehden uutiset julkaistiin ensin paperilla ja vasta sitten verkossa, mobiilissa ja muissa mahdollisissa kanavissa, ne julkaistaan nyt ensin verkossa ja mobiilissa ja sen jälkeen jalostettuna paperilla.
Verkkoulottuvuus on tuonut sanomalehtien käyttöön ympärivuorokautisen uutispalvelun, multimediaominaisuudet, interaktiivisuuden ja uudenlaisen yhteisöllisyyden sekä hakukoneomaisuudet. Uuden median tietopaljoudessakin säilyy tarve jäsennellylle, paketoidulle ja taustoittavalle sanomalehdelle.
Kokonaistavoittavuus, kohdennetut sisällöt ja laadukas mediaympäristö vetävät puoleensa myös mainostajia. Prosessi etenee koko ajan, mutta suunta ja painotukset elävät, samoin kun ansaintalogiikka. Paluuta entiseen, staattiseen sanomalehtimaailmaan ei kuitenkaan ole.
Jokelan uutisointi arvioitava itsekriittisesti
Tiedotusvälineiden toiminta on ollut viime päivinä vilkkaan julkisen keskustelun kohteena Jokelan traagisten tapahtumien jälkeen.
Kokonaisuutena katsottuna media ja sanomalehdet selviytyivät tiedonvälitystehtävästään hyvin. Kansalaisille kyettiin kertomaan oikeita tietoja tapahtuneesta alkuvaiheessa viranomaisia nopeammin. Siten media oli tässäkin tapauksessa auttamassa kokonaiskuvan syntymistä ja täyttämässä suuren yleisön valtavaa tiedontarvetta.
Työtään tekevät toimittajat herättävät kriisitilanteissa herkästi myös negatiivisia tunteita. Siksi on tärkeää, että tietojen hankinnassa ja raportoinnissa noudatetaan hyvää journalistista tapaa.
Tiedotusvälineiden on kerrottava vaikeistakin asioista mahdollisimman avoimesti ja totuudenmukaisesti, journalistista harkintaa käyttäen. Sanomalehdet pyrkivät hoitamaan tätä tehtäväänsä vastuullisesti ja eettisesti. Suureen uutistapahtumaan mahtuu aina myös jonkinasteisia ylilyöntejä, joista viestinten tulee ottaa opiksi. Viestimissä käydään jatkuvaa sisäistä pohdintaa, jossa omaa toimintaa arvioidaan itsekriittisesti. Erityisen tarpeellista se on näin poikkeuksellisten tapahtumien jälkeen.
Median toiminnan julkinen arviointi on luonnollinen osa kaikkien suurten uutistapahtumien jälkipuintia, ja sanomalehdistö on omalta osaltaan hyvin halukas osallistumaan tähän keskusteluun.