SanomaWSOY-konserniin kuuluva Taloussanomat Oy suunnittelee keskittävänsä kaikki resurssinsa sähköiseen liiketoimintaan. Tavoitteena on rakentaa Suomen johtava sähköisten talouspalveluiden liiketoimintakokonaisuus.

”Taloussanomilla on verkossa valtavat mahdollisuudet. Siirrämme voimavarat sinne, missä on talouskustantamisen tulevaisuus. Tämä on merkittävä strateginen ratkaisu”, Sanoman toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen perustelee.

Pentikäisen mukaan taloustiedon markkinoilla on tapahtumassa selkeä muutos. Tietoa haetaan yhä enemmän sähköisistä palveluista. Sekä lukijat että mainostajat ovat siirtyneet selvästi enemmän verkkoon.

Järjestely ei johda näillä näkymin henkilöstön irtisanomisiin, koska valtaosa Taloussanomien nykyhenkilöstöstä tarvitaan sähköisissä toiminnoissa ja osa kyetään työllistämään Sanoman muissa yksiköissä. Jos Taloussanomien sähköisessä organisaatiossa tai muissa Sanoman yksiköissä ei ole sopivia tehtäviä, etsitään muita ratkaisuja.

”Teemme Suomen johtavan talousverkkopalveluiden kokonaisuuden. Tarvitsemme sitä varten vahvan tekijäjoukon. Haluamme hoitaa muutoksen tavalla, joka sopii Sanoman henkilöstöpolitiikan perinteisiin”, Pentikäinen perustelee.

Taloussanomien päätoimittajaksi ja toimitusjohtajaksi nimitetty Raeste iloitsee haasteesta

”Talouspalveluiden markkinoilla olemme uuden ajan kynnyksellä. Internet tarjoaa huikeat mahdollisuudet kehittää nykyisiä ja uusia palveluita ja brändejä”, tuleva päätoimittaja ja toimitusjohtaja Juha-Pekka Raeste sanoo. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti.

Raeste työskentelee tällä hetkellä Helsingin Sanomien taloustoimittajana. Hän on ollut aiemmin mm. Helsingin Sanomien Nyt-liitteen esimies sekä sisältö- ja asiakkuusjohtaja SanomaWSOY:n 2ndhead-mobiiliportaalissa.

Taloussanomien verkkopalveluilla (taloussanomat.fi, digitoday.fi ja itviikko.fi) on ollut parhaimmillaan selvästi yli 300 000 eri viikkokävijää. Taloussanomien sähköisiin palveluihin kuuluu myös uutistoimisto Startel.

SanomaWSOY:n strategisena tavoitteena on panostusten lisääminen digitaaliseen mediaan. Taloussanomien keskittyminen sähköiseen liiketoimintaan tukee tätä strategista valintaa.

Mediaviikon kommentti: Suomen historian kallein lehtiseikkailu

Vain upporikkaalla on varaa heittää miltei sata miljoonaa euroa kuin kankkulan kaivoon. Näin vaan Erkon suvun vahvasti hallitsema SanomaWSOY kuitenkin teki. Suurella innolla kymmenen vuotta sitten perustettu Taloussanomat-lehti musertui lopulta netti-aikakauden uhrina.

Lopettamispäätös oli kuitenkin odotettu, koska ei Taloussanomilla enää ollut mitään tulevaisuutta. Kaikkien talouslehtien kohtalona koko maailmassa on tulla kuopatuksi vähitellen.

Toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen loogisena johtajana teki ainoan järkevän ratkaisun: kannattamaton liiketoimi, jolla ei ole tulevaisuutta, on lopetettava. Pääoma ohjataan parempiin kohteisiin. Piste.

Voidaan tietenkin jälkiviisaana pohtia, tehtiinkö lehden osalta kaikki voitava sen taipaleen kuluessa. Sen voin ainakin lukijana sanoa, että lehdessä oli liikaa yleistä taloustarinaa. Jutut muistuttivat enemmänkin kansantalouden ajankohtaisia yleiskatsauksia kuin bisnestä ruotivaa räväkkää uutisointia. Kauppalehti on jättänyt aukkoa nimenomaan pk-yrityksiä koskevaan uutisointiin.

Muistan elävästi kuinka kymmenen vuotta sitten eräs Kauppalehden toimittaja kertoi koko toimituksen jännittäneen, miltä näyttää uusi haastaja Taloussanomat. Kun he näkivät ensimmäisen numeron, riemu repesi toimituksessa: ei mitään vaaraa. Taloussanomilla oli tilaisuutensa ajaa yrityspuolelta Kauppalehden ohi, mutta hetki jäi käyttämättä.

Ehkä virheitä Taloussanomat teki myös mainosmyynnissä, tilausten hinnoittelussa ja levikkimyynnissä. En koskaan käsittänyt, miksi Taloussanomien tilausmaksu oli huomattavasti halvempi kuin Kauppalehden, vaikka Taloussanomien myyjä kertoi, että Taloussanomat on sisällöltään Kauppalehteä parempi. Eikö hyvä ole aina huonoa kallimpaa? Uskottavuus se pitää myynnissäkin olla lähtökohtana.

Paavo Vasala