Valtio vaatii, että ohjelmistosta 15- 30 % on oltava puheohjelmaa.
Parhaiten toimiluvan mukainen puhesisältövaatimus toteutui Radio Robin Hoodin, Oi FM:n ja Radio 957:n ohjelmistoissa. Vähiten puhesisältöjä suhteessa toimilupavaatimukseen oli Rogmo FM:llä, jolta vaaditaan 15 prosenttia puhetta mutta sitä oli vain 6,3 prosenttia. Aallon pitäisi tuottaa puhetta vähintään 20 prosenttia, mutta sitä oli kuitenkin vain 15,5 prosenttia . Novan tavoite on 30 prosenttia, ja puheen osuus nousi vain 28,1 prosenttiin.
Niin ikään Iskelmän asemilla, lukuun ottamatta Iskelmä Porvoota, puhesisältövaatimukset alittuivat hieman.Valtioneuvoston myöntämät uudet toimiluvat kaupalliseen radiotoimintaan tulivat voimaan kuluvan vuoden alussa. Toimilupaehdot asettavat radio-ohjelmistoille sisältöä koskevia vaatimuksia muun muassa puhesisältöjen määrästä.
Toimilupaehtojen toteutumista valvoo Viestintävirasto, joka valvontatyönsä pohjaksi on teettänyt ensimmäisen kerran tutkimuksen toimilupaehtojen noudattamisesta. Tutkimustulosten johdosta Viestintävirasto käynnistää yrityskohtaiset lisäselvitykset.
Tutkimuksen mukaan puhesisältövaatimus (15- 30 % ohjelmistosta) ja muut toimilupaehdot toteutuivat kaupallisissa radioissa vaihtelevasti.
Paikallisuutta eniten Robin Hoodilla ja Radio 957:lla
Paikallisradioiden toimilupaehtoihin on kirjattu myös vaatimukset kuuluvuusalueen asioita käsittelevästä tai paikallisia erityisryhmiä palvelevasta toimituksellisesta aineistosta, kuten uutislähetyksistä. Tutkituista radioasemista parhaiten paikallisuusvaatimus toteutui Radio Robin Hoodin ja Radio 957:n ohjelmistoissa. Vähiten paikallista puhesisältöä oli Iskelmä Helsingillä ja Tampereella. Lisäksi Iskelmä Tampereen, Iskelmä Satakunnan, Iskelmä Helsingin ja Iskelmä Porvoon lähetysnäytteiden sisältö oli suurelta osin keskenään yhtenevää.
Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopiston journalismin tutkimusyksikkö Viestintäviraston toimeksiannosta keväällä 2007. Tutkimusta varten tallennettiin kymmenen radioaseman yhden päivän ohjelmisto klo 06.00 – 18.00 välisenä aikana. Tutkimuksessa luokiteltiin radio-ohjelmistot niin, että tuloksia voidaan verrata radioiden toimilupaehdoissa sekä televisio- ja radiotoimintaa koskevassa laissa säädettyihin velvoitteisiin.
Mediaviikon kommentti: Toimiluvat vanhanaikainen jäänne sääntely-yhteiskunnasta
Tampereen yliopiston journalismin tutkimusyksikössä Marko Ala-Fossin tekemä raportti vaikuttaa selvityksenä validilta toimeksiantajan näkökulmasta.
Tulokset radion kuuntelijan kannalta ovat odotetut. Kaupalliset radiot menevät sieltä, mistä aita on matalin. Eli mahdollisimman vähän kallista puhetta ja mahdollisimman paljon mukavaa musaa täydennettynä mainosten maksimiajalla.
Kuulijoita radioasemilla kuitenkin on paljon, joten siinä mielessä niiden olemassaolon oikeutus on perusteltu. Myös mainostajat haluavat esitellä palveluitaan radion kautta. Radioilla on siten tärkeä tehtävä markkinataloudessa. Kaikkia ihmisiä tulee pyrkiä palvelemaan hyvin.
Ovatko paikallisradioiden puhe-ohjelmat sitten sellaisia, joita maan hallitus toimilupia myöntäessään kenties on halunnut?
Minun mielestäni kuitenkin valtaosa toimittajista lässyttää ihan höperöä lörinää, täysin typerää puheen partta, jolla saattaa olla viihteellinen arvo joillekin. Kansa soittelee kännykällä ohjelmiin milloin mistäkin aiheesta. Tosin sen kummempaan pienillä resursseilla toimivat kaupalliset radiot eivät varmasti kykenekään.
Nykyinen selvitys on hyvä siinä mielessä, että se osoittaa itse asiassa kuin töppö koko toimilupakäytäntö on. Miksi valtion ylipäätään pitää kontrolloida tietyn median sananvapautta asettamalla jotain määräyksiä, mitä saa julkistaa kansalaisille? Tällainen menettely on jäänne neuvostoaikojen sääntelytaloudesta, josta pitää Suomessa jo lopultakin luopua. Annetaan mediafirmojen itse päättää, mitä ohjelmaa ne lähettävät. Samoin annetaan kuluttajien valita, mitä ne haluavat kuunnella. Eihän valtio puutu esimerkiksi sanomalehtienkään sisältöön millään tavalla, joten miksi radio tekee poikkeuksen?
Kaupalliset radiot eivät nykyistä parempaan tarjontaan pysty, joten toimiluvissa pitää luopua kokonaan prosenttivaatimuksista ja sisällön kontrolloinnista. Sallikaamme lopultakin markkinatalouden ratkaista, mikä menestyy ja mikä ei. Siinä ei enää tarvita virkamiesten viisastelua tai puoluepamppujen asettamia rajoituksia, koska heillä ei ole sensuurin oikeutta vapaassa demokratiassa ja sivistysvaltiossa. Radioasemien tulee saada itsenäisesti valita, kuinka paljon mainoksia, puhetta tai musiikkia ne lähettävät.
Paavo Vasala