Verkko on kannattava, jos siihen lasketaan ainoastaan verkossa työskentelevien työ. Jos lehtijuttujen sisällön hinta jyvitetään verkolle, se ei varmaankaan ole vielä kannattava, hän sanoo.

”Talousjournalismi siirtyy nyt Suomessakin vauhdikkaasti verkkoon muiden Pohjoismaiden tapaan. Olemme Suomessa vielä paljon jäljessä Ruotsia ja Norjaa, joissa verkkomediat nappaavat jo noin kymmenesosan mainoskakusta ja parin vuoden kuluttua viidenneksen”, toimituspäällikkö Mari Flink toteaa.

Norjan suurin verkkomedia Vg.no on kasvanut jo niin suureksi, että se veloittaa etusivun bannerista 15.000 euroa vuorokaudessa. Suomessa saadaan korkeintaan viikossa sama hinta. ”Verkon mainoshinnat kuitenkin kasvavat meilläkin nopeasti”, Flink ennustaa.

Verkkomedia nousee “kreivin aikaan”

Taloussanomat täyttää marraskuun 18. päivä kymmenen vuotta. Siihen mennessä lehti on ehtinyt tahkota epävirallisen, mutta Hesaria lähellä olevien lähteiden mukaan tappiota enemmän kuin 50 miljoonaa euroa, mutta vähemmän kuin sata miljoonaa. Verkkomedian nousu tuleekin otolliseen aikaan, koska synkät pilvet leijuvat printtilehden yllä.


Taloussanomien toimituspäällikkö Mari Flink uskoo ilmaiseen verkkomediaan

Taloussanomissa paperilehdestä siirretään koko ajan ammattimaista väkeä verkkotoimitukseen. Verkon resurssia vahvistetaan. Kauppalehden asema maksullisena sivustona käy yhä tukalammaksi, koska tuoreimman mittauksen mukaan Talsan verkkosivusto puuskuttaa jo Kauppalehti Onlinen niskassa. Talsan tuorein kävijäluku oli viime viikolla 279.000 viikossa ja Kauppalehdellä 290.000 kävijää.

Verkkojuttu kaipaa myös taustoitusta

Flinkin mukaan verkkotoimittajan työ on vaativampaa kuin printissä, koska verkkoon pitää tehdä juttua nopeasti ja oivaltaa eri näkökulmia kokemuksen kautta. ”Verkko on toimittajalle printtiä kovempi haaste, koska ammattitaito joutuu vaatimpaan testiin. Sen vuoksi yllättäenkin onkin niin, että varttuneemmat toimittajat soveltuvat verkkoon nuoria paremmin vahvan toimittamisen kokemuksensa ansiosta”, hän toteaa.

”Toisin kuin yleensä luullaan, myös verkkomedia tarvitsee juttuihinsa taustoitusta. Pelkät sähkeet eivät riitä.Verkkolehteä luetaan kuin täydellistä mediaa, jossa juttuihin tulee liittää muutama kommentti taustaksi”, Mari Flink sanoo.

Toimittajan tiedonhankinnan kannalta verkkomedia ei periaatteiltaan eroa printtilehden toimittamisesta. Uutishankinta toimii suurin piirtein samoin keinoin, ja vastaavat eettiset ja journalistiset toimintatavat ovat voimassa verkossakin, hän kertoo.

Flink arvelee, että printtilehden asema säilyy vielä pitkään, vaikka se menettääkin massamedian luonteensa. Se muuttunee elitistisemmäksi, kuten USA:ssa jo tapahtuukin.