John De Mol (s. 1955) tuijotteli telkkarista Biospher 2 ohjelmaa loppuillasta, kun hänen lamppunsa syttyi. Biospher 2 on amerikkalaisen mediamiehen idea, jossa neljä miestä ja neljä naista teljetään lasiseen koppiin autiomaahan kahden vuodeksi. Miksi ei tätä tehtäisi oikeasti tv-kameroiden edessä nuorille, joille luodaan todellinen ympäristö, missä seksi, kateus, viha ja rakkaus rehottavat kaiken kansan katseltavana ?

Vuoden salaisen ja äärimmäisen huolellisen kehittelyn jälkeen piiruntarkka käsikirjoitus oli valmis. Ryhmä nuoria asutetaan sadaksi päiväksi taloon, jossa 24 kameraa seuraa heitä 24 tuntia vuorokaudessa. Nuoret valitaan tuhansien joukosta ja kullekin luodaan oma roolinsa tyypin luonteen mukaan. De Mol esitteli ideaansa hollantilaisille TV-asemille, mutta vain yksi niistä tarttui aiheeseen: Veronica. Sekin löi pöytään kovat ehdot: Molin on maksettava puolet kuuden miljoonan dollarin valmistuskuluista ja annettava puolet mainoskuluista TV-asemalle. Niin ensimmäinen Big Brother –ohjelma näki päivänvalon 16.9.1999.

John De Mol, Big Brotherin isä.
John De Mol, Big Brotherin isä.

Loppu on onkin sitten satutarinaa. Ohjelma saavutti ennennäkemättömän huomioarvon ja suosion. Kaksikolmasosaa hollantilaisista katsoi sitä heti alussa.

Jo puolen vuoden kuluttua startista amerikkalainen CBS-kanava osti BB:n lisenssioikeudet. Maailman levitys oli nyt varmaa.

De Molin todellinen onnenpotku osui kuitenkin vuoden 2000 pörssihuumaan, josta niin moni suomalainenkin yrittäjä ehti ottaa miljoonaomaisuuden ennen kuin kaikki katosi jalkojen alta. De Mol ja hänen yhtiökumppaninsa Joop van del Ende myivät firmansa osakkeet espanjalaiselle TV-jätille Telefonicalle, jolle tuolloin kelpasi kaikki erikoiset hankkeet, mm. suomalainen portaali Iobox, joka tosin osoittautui täydelliseksi flopiksi ostajalle. BB:n kauppahinta oli 5,3 miljardia dollaria. Siitä lähtien De Mol on luettu Euroopan menestyksekkäimmäksi mediayrittäjäksi.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan De Mol on yrittänyt saada takaisin yhtiön osakkeet ja BB:n oikeudet, mutta tuloksetta. Telefonica tekee edelleen rahaa BB:llä yli 70 maassa lisenssimaksuilla. Jokaisen välitetyn ohjelman tuloista se eräiden arvioiden mukaan saa 4-8 prosenttia. Monissa maissa innostus BB:hen alkaa jo hiipua. Näin on käynyt mm. Saksassa.

Lisää aiheesta:

Forbes-lehti

Wikipedia