Pelkästään lukujen valossa kirjamessut on suoranainen runsaudensarvi: noin 800 esiintyjää ja 600 ohjelmanumeroa. Messuilla esiintyy 105 suomenkielistä ja 23 suomenruotsalaista prosaistia, 39 suomenkielistä ja 10 suomenruotsalaista runoilijaa sekä 64 suomenkielistä ja 6 suomenruotsalaista lasten- ja nuortenkirjailijaa. Näiden lisäksi mukana on sadoittain tietokirjailijoita, tutkijoita ja taiteilijoita. Ulkomaisia kirjailijoita on 40, eniten Ruotsista.

Norjan kirjallisuuteen perehdytään seminaareissa ja paneelikeskusteluissa. Niissä ovat aiheina norjalainen kirjallisuus maailmalla, sarjakuva ja suomentaminen. Norjalla on messuilla myös suuri osasto, jossa maan kulttuuri ja kirjallisuus esittäytyvät.

Näkökulmia suomalaisuuteen

Kirjamessuilla on panostettu aikaisempaa enemmän keskusteluihin, seminaareihin, paneeleihin ja alustuksiin. Aino ja Kullervo -kongressisalit on kokonaan varattu niille.

Suomalaisuudesta keskustellaan teemalla Suomi 90. Itsenäisyyden juhlavuosi on tuottanut runsaasti sotahistoriaa käsitteleviä teoksia; monissa paneeleissa käsitellään sotia ja lähihistoriaa. Myös Venäjän nykyhetki ja historia ovat esillä. Tulevaisuutta pohditaan mm. Maapallon uhkakuvat -seminaarissa. Suomalaisen elokuvan sadan vuoden taival on innostanut moniin paneeleihin ja jopa tietovisaan.

Monikulttuurista Suomea lähestytään sekä tutkimuksen että henkilökohtaisen kokemuksen kautta. Puheenaiheina ovat niin maahanmuuttajien asema kuin Suomen paikka kolonialististen suhteiden leimaamassa maailmassa. Sijansa keskusteluissa saavat niin ikään mm. feminismin synty, sateenkaari-Suomi ja mies vailla tasa-arvoa.

Kaunokirjallisuus, kulttuurilehdet ja kritiikki saa osansa seminaariohjelmassa. Pentti Saarikosken syntymästä on 70 vuotta ja häntä tarkastellaan sekä kääntäjänä että käännettynä. Kääntämiseen paneudutaan niin ikään tsekki-seminaarissa.

Suomen Kirjailijaliitto juhlii 110. toimintavuottaan Takauma-lavalla pääteemanaan Kirjailijan työ. Siellä myös kirjailijat lukevat runojaan ja kirjailijat muistelevat suomalaisen kirjallisuuden merkkihahmoja.

Nuorille oma lava

Uutuutena kirjamessuilla on nuorille suunnattu Louhi-lava. Siellä on monipuolista ohjelmaa eläinkirjoista runoihin, nykynuorista kertovista kirjoista historiallisiin teoksiin, urheilusta taiteisiin, faktasta fiktioon. Lavan tapahtumia ovat mm. valehtelijoiden klubi, nuorten filosofiafoorumi ja päivittäinen kirjabingo.

Mangaa ja animea eli japanilaista sarjakuvaa ja animaatiota käsitellään useana päivänä. Messujen mangakorttelissa voi lisäksi harjoituttaa piirustustaitojaan suomalaisten huippupiirtäjien opastuksella. Lauantaina cosplay-pukuilijat kisaavat Cosplay Finland Tourin vuoden viimeisessä kilpailussa.

Sarjakuvaperjantai, dekkarilauantai, scifisunnuntai, runononstop, antikvaarinen huutokauppa ja kirjamessukirkko kuuluvat perinteisesti messujen ohjelmaan.   

Monien palkintojen messut

Helsingin kirjamessut järjestää Suomen Messut yhteistyökumppaneinaan Suomen Kustannusyhdistys ja Kirjakauppaliitto. Samanaikaisesti Messukeskuksessa järjestetään kuluttajille suunnattu uusi Viini, ruoka & hyvä elämä -tapahtuma, jonka järjestelyistä vastaa Viinilehti Oy yhteistyössä Suomen Messujen kanssa. Kävijät voivat tutustua molempiin messuihin samalla pääsylipulla.

Kirjamessujen aikana jaetaan myös selko- ja erityiskirjallisuuden Seesam-palkinto, pienkustantajien Sampo-palkinto, tietokirjailijapalkinnot, Vuoden Susikoski 2008 -palkinto, Tolkien seuran Kuvastaja-palkinto ja lukiolaiset ovat valinneet oman suosikkinsa vuoden 2006 parhaasta suomalaisesta kaunokirjallisuudesta