ujat, JSN toteaa.
Nimimerkin käyttäminen voi edistää sananvapauden toteutumista, joten sen voi sallia journalistisen harkinnan perusteella. Keskustelijoille on kerrottava, jos heidän puheenvuorojaan voidaan käyttää muualla tiedotusvälineessä. Päätoimittajan lisäksi myös kirjoittaja vastaa viestinsä sisällöstä, JSN toteaa.
“Jos itsesääntelyyn sitoutunut tiedotusväline kuitenkin pitää yllä verkossa keskustelupalstaa, jonka sisältöön se ei puutu etukäteen, palsta on erotettava selvästi tiedotusvälineen julkaisemasta muusta aineistosta. Keskustelijoille on myös tehtävä selväksi, että he voivat joutua juridiseen vastuuseen kirjoittamistaan viesteistä. Sivujen ylläpitäjän on myös varattava kävijöille mahdollisuus ilmoittaa asiattomista viesteistä ja pyytää niiden poistamista.”
Julkisen sanan neuvosto korostaa avoimuuden ja selvästi muotoiltujen menettelytapojen tärkeyttä myös verkkoviestinnässä. Verkkosivuilla kävijöiden on voitava nähdä sivuilta heti, millaisella palstalla he ovat ja millaisia sääntöjä sillä noudatetaan. Tämä on tiedotusvälineiden luotettavuudelle erityisen tärkeää.
Julkisen sanan neuvoston kautta itsesääntelyyn sitoutuneet lehdet sekä televisio- ja radiokanavat ovat jo vuosia toimineet myös tietoverkossa. Näillä www-sivustoilla on pyritty noudattamaan hyvän journalistisen tavan periaatteita samalla tavalla kuin lehdessä, radiossa ja televisiossa. Verkko on koettu uudeksi julkaisukanavaksi, jonne perinteiset tiedotusvälineet ovat laajentuneet.
Verkossa varsinkin mielipide- ja keskustelupalstojen käytännöt saattavat poiketa huomattavasti perinteisen median tavoista. Syynä lienevät tietoverkon erilaiset toimintatavat ja vuonna 2005 voimaan tullut sananvapauslaki.
Julkisen sanan neuvosto tahtoo tällä periaatelausumalla vaikuttaa erityisesti siihen, että tiedotusvälineet laativat selvät pelisäännöt sivustoillaan käytävälle verkkokeskustelulle. Verkkosivuille tulevalla pitää olla mahdollisuus heti ymmärtää keskustelupalstan käytännöt ja vastuut.
Nykyinen käytäntö villiä
Villeimmillään verkkokeskustelu on silloin, kun tiedotusväline tarjoaa sitä varten tilan, jolle nimettömät keskustelijat kirjoittavat ja jota he itse käytännössä valvovat. Käsiteltäväksi voidaan silloin valita mikä tahansa aihe, josta keskustellaan nimettömänä ilman, että ylläpitäjä tietää keskustelijoiden tunnistetietoja. Vastuu puheenvuoroista jää keskustelijoille, vaikka ylläpitäjä voi pyynnöstä poistaa asiattoman puheenvuoron.
Toisaalla verkkokeskustelun pelisäännöt voivat olla yhtä tiukat kuin perinteisessä mediassa: keskustelu käydään omalla nimellä ja nimimerkki sallitaan vain poikkeustapauksissa.
Verkkokeskusteluiden kirjava käytäntö perustuu tietoverkon perinteeseen ja sananvapauslain tulkintaan: jos puheenvuoroja ei seulota tai muokata ennen niiden julkaisemista, aineisto ei ole edes osa verkkojulkaisua. Silloin päätoimittaja ei ole juridisessa vastuussa puheenvuoroista, ja vastuun kantavat kirjoittajat yksin.