Oulun imago on Suomen paras isoista kaupungeista. Oulu on ollut ykkönen myös vuonna 2005, ilmenee Taloustutkimuksen selvityksestä.
Taloustutkimus on tehnyt kuntien imagoa koskevan tutkimuksen, jossa on selvitetty suomalaisten kuntien tunnettuutta, julkiskuvaa sekä kuntien heikkouksia ja vahvuuksia suomalaisten kuntapäättäjien mielestä. Tässä vuosittain tehtävässä tutkimuksessa selvitetään lisäksi päättäjien kokonaisnäkemykset eri kunnista, mitkä tekijät vaikuttavat kuntien julkiseen kuvaan ja millä tavalla eri imagotekijät eroavat kuntien ja kaupunkien välillä. Tutkimus on tehty vuodesta 1994 alkaen.
Vastaajia pyydettiin mm arvioimaan kouluarvosanalla 4 – 10 tuntemiensa kuntien ja kaupunkien kokonaisvaikutelmaa. Vastaajat arvioivat oman lääninsä kuntia ja lisäksi kaikkia suuria, yli 50.000 asukkaan kuntia. Tutkimus toteutettiin syys-marraskuussa 2006.
Suurten, yli 50.000 asukkaan kaupunkien arvosanojen keksiarvot sijoittuvat välille 7,00 – 8,36. Kun tarkastellaan tuloksia, joissa vastaajat ovat arvioineet oman lääninsä kuntia, parhaan arvosanan sai Oulu (8,36). Seuraavina tulivat Tampere (8,25) ja Jyväskylä (8,03).
Oulu oli suurista kaupungeista ykkönen myös silloin, kun mukana olivat kaikkien läänien vastaajien arviot. Muutenkin kärkikolmikko oli täysin sama kuin omien läänien vastaajilla. Oulu sai parhaan arvosanan (8,30), seuraavana tulivat Tampere (8,15) ja Jyväskylä (8,03).
Pienemmissä, 20.000–50.000 asukkaan, kunnissa parhaan arvosanan sai Siilinjärvi, jonka avosana oli 8,32. Seuraavina tulivat Salo arvosanalla 8,23 ja Raisio arvosanalla 8,04. Alle 20.000 asukkaan kunnista parhaat arvosanat saivat Sotkamo (8,71), Naantali (8,44) ja Kuusamo (8,32).
Nyt tehdyn tutkimuksen tuloksia verrattiin Taloustutkimuksen vuosina 2002–2005 tekemien vastaavien tutkimusten tuloksiin ja selvitettiin yksityiskohtaisesti kunkin kunnan eri imagotekijän mahdollinen paraneminen tai heikentyminen. Suurista kaupungeista Oulu sai tänä vuonna parhaimman arvosanan kokonaisvaikutelmasta. Oulu oli ykkönen myös vuonna 2005. Suurten kaupunkien osalta muutokset edellisvuoteen ovat melko vähäiset.
Kokonaisvaikutelman lisäksi tutkimuksessa on selvitetty, miten kunnat ovat pärjänneet esimerkiksi elinkeinoelämän kehittämisen, kunnallistekniikan, keskusten palveluiden, talouden, vapaa-ajan ja liikenteellisen yhteyksien hoitamisen suhteen. Tämän lisäksi on tutkittu mm. kunnan kehittämisaktiivisuutta, kunnallisia palveluita (koulut, terveydenhoito sosiaalipalvelut jne.), kuntayhteisön tuloksellisuutta ja teknologiatoimintaa.
Varsinkin monen suuren kaupungin osalta myönteisiä puolia olivat keskusten kaupalliset palvelut, vapaa-ajan viettomahdollisuudet ja liikenteellinen sijainti. Yleisarvosanavertailussa hyvin menestyneitä kuntia yhdistää useimmin se, että niille annetaan keskimääräistä selvästi myönteisempiä arvioita elinkeinotoiminnan kehittämisestä sekä kunnan kehittämisaktiivisuudesta. Yleisimmin kuntien heikkouksiksi arvioidaan kuntayhteistyön tuloksellisuus ja kunnallistalous.
Kyselyn vastaajina oli julkisen sektorin päättäjiä, tiedotusvälineiden edustajia, kauppakamarien hallitusjäseniä, Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen ja paikallisyhdistysten puheenjohtajia sekä pankkien ja vakuutusyhtiöiden johtohenkilöitä. Tutkimus tehtiin puhelininformoituna Internet-kyselynä.
Tutkimus sisältää yhteenvedon kaikista ko. kuntaluokan kuntien tuloksesta ja samalla erillisosan, jossa on yksityiskohtaisemmin analysoitu tilaajan oma kunta, sekä heidän itse valitsemiensa vertailukuntien tulokset. Raportin sisältämät kuviot on saatavina myös valmiina kalvosarjaesityksinä. Lisäksi raportti on tilattavissa räätälöitynä kunnan omien tarpeiden mukaan.