Mainostajien liiton uusin mainosbarometri ennustaa karusti selvää alamäkeä sanomalehtimainonnalle ja kovaa nousua verkkomainonnalle. Kyse on rahavirtojen siirtymisestä pois lehdistä, joissa verkkomainontaa ei osata myydä. Barometri lupaa verkkomainonnalle ja lisäksi erityisesti sähköpostimarkkinoinnille reipasta kasvua tänä vuonna. Vastaavasti sanomalehdet jatkavat laskuaan.

Puheenjohtaja Taisto Riskin mukaan sanomalehtien toiminnassa painottuu tänä vuonna verkkopalvelujen kehittäminen ja monimediatoimittaminen. Hänen mukaansa syntyy erilaisia liittoutumia ja kombinaatioita esimerkiksi hakukoneyhtiöiden kanssa. Riski toteaa, että sanomalehtien on oltava osaltaan tässä mukana ja siirrettävä painopistettä verkkotoiminnan suuntaan. Ongelmana kuitenkin on, että lehtitalot eivät kykene ottamaan verkosta rahaa, koska verkkosivut ovat päälehden kilpailija vieden tuloja pois vanhalta syömähampaalta. Mitä tehdään vanhoille resursseille ja niissä kiinni oleville pääomille?

Riski väittää, etteivät uudet jakelukanavat syrjäytä paperilehteä, vaan tulevat sen päälle. Hänen mukaansa verkkotoiminnan ansaintalogiikka poikkeaa perinteisestä julkaisemisesta. Silti uuden median käyttäjäkuntaan, etenkin nuoriin, on tartuttava. Ilmainen kontakti on parempi kuin ei mitään, vaikka se ei heti tuotakaan, Riski kannustaa.

Riskin käsitys verkon roolista on epälooginen. MSN ja Google sekä monet muut nettimediafirmat toimivat juuri samoin periaattein kuin perinteinen mediakin eli myyvät mainoksia julkaisuihinsa. Ainoa ero on, että suurten verkkomedioiden sisältö on maksutonta, toisin kuin päivälehtien, jotka pitää tilata. Mutta ilmaisia ovat jo monet lehdetkin, kuten Kalevan kustantama paikallislehti Forum24 tai Hesarin Metro.

Mainonnan neuvottelukunnan tilaston mukaan viime vuoden mainoskakku oli Suomessa noin 1,2 miljardia euroa. Siitä 47,8 prosenttia oli sanomalehtien osuutta. Sanomalehtien mainosraha kasvoi vain 2,5 prosenttia, mutta verkkomainonnan peräti 25,7 prosenttia. Verkko keräsi jo 3,8 prosenttia mainoseuroista eli saman verran kuin kaupalliset radiot. Verkkomainostulot kulkeutuvat pääasiassa verkkofirmoille, joissa kansa surffaa.

On tietenkin hyvä asia, että Taisto Riski valaa uskoa perinteiseen paperimediaan. Se on hänen tehtävänsä. Tosiasia kuitenkin on, että sanomalehtien kustantajat eivät ole onnistuneet pitämään asemiaan. Tuorein esimerkki on New York Timesin surkastuminen tai Kauppalehden syvä sukellus.

Toisaalta täytyy kuitenkin muistaa, että vielä muutamat lehtitalot tekevät hyvää tulosta. Esimerkiksi Kaleva, HS tai Turun Sanomat ovat olosuhteisiin nähden hyvin johdettuja yhtiöitä, jotka tyydyttävät sisällöllisesti osaa lukijakunnasta.

Nettimainokset ovat nykyisellään puhtaasti pois sanomalehtien ja muidenkin kanavien osuudesta. Lehtitalojen leipä kapenee. Arvelen, että viiden vuoden kuluessa monen lehden kassa alkaa kuivua kohtalokkaasti, eikä netistä enää silloin ole niiden pelastajaksi, kun toiset ovat ajaneet ohi. Sanomalehdille käy rakennemuutoksessa yhtä heikosti kuin Riskin kotikaupungin, Oulun tervaporvarien satoja vuosia kukoistaneelle purjelaivabisnekselle. Se yksinkertaisesi vain romahti ja katosi markkinoilta, kun tervaa ei enää tarvittu.