Mainonnan ja tuotesijoittelun säännöt muuttuvat
EU:n audiovisuaalisista asioista vastaavat ministerit sopivat uuden audiovisuaalisten palveluiden direktiivin päälinjoista kokouksessaan Brysselissä 13. marraskuuta. Eurooppalaista televisiotoimintaa sääntelevät lakipykälät muuttuvat huomattavasti, jos Euroopan parlamentti tukee neuvoston saavuttamaa yleisnäkemystä.
Neuvoston kokouksessa hyväksyttiin puheenjohtajamaa Suomen kompromissiesitys. Kokouksessa keskusteltiin eniten direktiivin alkuperämaaperiaatteesta ja tuotesijoittelusta. Muutamat jäsenmaat suhtautuivat kriittisesti, mutta suurin osa tuki Suomen ehdotusta.
Uusi direktiivi muuttaa säännöksiä mainonnan sijoittelusta ja määrästä. Mainoksia saa edelleen olla enintään 12 minuuttia tunnissa, mutta mainoskatkojen tiheyttä ei enää säädeltäisi. Elokuvissa ja uutisissa mainoskatko saisi kuitenkin olla vain kerran 30 minuutissa, samoin lastenohjelmissa, jos ne kestävät yli 30 minuuttia.
Tuotemerkkien näyttäminen eli tuotesijoittelu on direktiivin mukaan kiellettyä, mutta EU- jäsenmaat voivat halutessaan sallia sen elokuvissa, sarjoissa, urheiluohjelmissa ja kevyissä viihdeohjelmissa. Tuotesijoittelusta olisi mainittava ohjelman alussa ja lopussa eikä se saisi sisältää suoria ostokehotuksia.
Uuden direktiivin perussääntöjä sovelletaan perinteisten televisiopalveluiden lisäksi television kaltaisiin, esimerkiksi internetin kautta tilattaviin palveluihin. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät mm. yksityisten käyttäjien tuottama sisältö ja erilaiset pelit.
Lähettävän maan säännöt voimassa
Jäsenmaat voivat asettaa omille toimijoilleen direktiiviä tiukempiakin sääntöjä. Direktiivi noudattaa alkuperämaaperiaatetta, eli audiovisuaalisiin palveluihin sovelletaan sen maan lainsäädäntöä, johon palvelun tarjoaja on sijoittautunut. Lähettäjä- ja vastaanottajamaan pitäisi tehdä yhteistyötä tilanteissa, joissa toisesta EU-maasta suunnataan lähetyksiä pääsääntöisesti tai kokonaan toiseen jäsenvaltioon. Tietyissä tilanteissa vastaanottajamaa voi ryhtyä toimenpiteisiin televisiotoimijaa vastaan, jos on ilmeistä, että televisiotoimija on sijoittunut toiseen maahaan pyrkiäkseen kiertämään vastaanottavan maan sääntöjä.
Direktiivi päivittää vuodelta 1997 olevan televisiodirektiivin lakipykälät teknisen kehityksen tasalle. Euroopan parlamentin on tarkoitus äänestää direktiiviehdotuksesta joulukuussa.