Olkinuora kirjoittaa, että verkkoavaruuden helppouden vastapainona on tiedon relevanssi ja uskottavuus, jotka jäävät hakijan harkittavaksi. Monen vinkkitasolla liikkuvan vertaiskokemuksen käyttöarvo on kuitenkin suuri ja kun tarjolla on vielä mahdollisuus esittää tarkentavia kysymyksiä tiedon lähteelle, on internetin kilpailukyky tällä alueella hyvä, hän huomauttaa.

”Nämä internetin ominaisuudet mediana perinteisiin medioihin nähden voidaan yleistää koskemaan nettiä laajemminkin. Tietoavaruus on synnyttänyt hakukoneita ja se luo erilaisia mekanismeja, joiden tehtävät ovat hyvin lähellä alkuperäisiä
toimittajan tehtäviä: kerätä, seuloa ja tehdä johtopäätöksiä. Saamamme tiedon laadun kannalta on tietenkin ratkaisevaan se, ovatko nämä mekanismit koneiden vai ihmisjärjen käsissä, mikä on tietenkin hyvin ratkaisevaa sille, minkälaatuista tietoa me saamme. Koneista saa tasalaatua, ihmisen mieli tuottaa arvostelukykyisempää”, Olkinuora sanoo.

Hän toteaa johtopäätöksenään, että suurin mediamuutos on internet. Kymmenessä vuodessa valtaosa kansalaisista on alkanut käyttää tätä täysin uutta välinettä niin henkilökohtaiseen kuin
organisaatioidenkin väliseen viestintään. Sähköpostista, surffailusta ja pankkiasioista käyttö on levinnyt koko viestinnän alueelle, jossa netti on selvästi alkanut viedä aikaa perinteisiltä medioilta.

Olkinuoran mukaan joustavuuden ja nopeuden lisäksi internetin hyviin puoliin luetaan sen ilmaispalveluiden ympäristöystävällisyys eli että se ei kuluta paperia. ”Internetin huonoksi puoleksi yleisö itse kokee sen vähäisemmän käyttömukavuuden paperilehteen
verrattuna. Mielenkiintoista kyllä netin varsin epätasalaatuisesta tietosisällöstä ei juurikaan esitetä kritiikkiä – vielä.”

TV ja sanomalehdet kärsivät

”Internetin käytön kasvu verottaa nuorempien ikäpolvien kohdalla selvästi televisioaikaa; televisio on siten mediakulutuksen kannalta häviäjä. Tämä kehitys kiihdyttää todennäköisesti television siirtymistä internetiin.”

”Tilattavat, perinteiset sanomalehdet kärsivät perinteisistä medioista eniten ihmisten yleiseen ajankäyttöön liittyvistä muutoksista. Työstä, perhemuutoksista ja kaupungistumisesta johtuen maksullisella sanomalehdellä ei kotitalouksissa ole enää samanlaista, laajan yleisön instituution kaltaista paikkaa. Sanomalehdet eivät kuitenkaan suoraan kilpaile ajankäytöstä internetin kanssa”, Olkinuora päättelee.