Päätapahtumaa vietetään kymmenettä kertaa Helsingissä, Esplanadin puistossa klo 10.00-19.00. Espan tapahtuman lavaohjelman juontavat ja kirjailijoita haastattelevat Kirsi Piha ja Juha Roiha. Tapahtumassa on mm. kirjailijahaastatteluita, Ison Kirjan luovuttaminen Helsingin kaupungin edustajalle, Pikku-Finlandia -palkinnon luovutus, Kiitos kirjasta –mitali ja Alvar Renqvist –palkinnon luovutus.
Runebergin patsas ja muut kirjailijapatsaat ympäri Helsinkiä kukitetaan ja kukituksen organisoi tänä vuonna Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry.
Kirja ja hyvinvointi liittyvät yhteen
Kirja on säilyttänyt myös nykyajan kommunikaatioyhteiskunnassa tärkeän aseman. Kirjat ovat työkaluja oppimiselle, tiedon päivittämiselle ja jakamiselle, joka on elintärkeää kaikissa ammateissa, tuotannossa, kaupan ja palveluiden piirissä.
UNESCON selvityksen mukaan ihmiset, joilla ei ole lukutaitoa tai maat joissa luetaan vähän kirjoja ovat poikkeuksetta köyhiä. Lukutaito ja kirjat antavat vakaan perustan köyhyyttä vastaan ja eväitä henkiseen sekä taloudelliseen kehitykseen. The Literacy Initiative for Empowerment – LIFE, on UNESCON uusin 10-vuotinen projekti lukutaidon vahvistamiseksi niissä maissa, jotka kärsivät eniten tämän taidon puutteesta. Maailmassa on 34 maata, joissa asuu 85 % lukutaidottomista ihmisistä. Lukutaito on UNESCON mukaan ihmisoikeus, joka on työkalu ihmisen henkilökohtaiselle kehitykselle ja kulttuurin kehitykselle.
Kirjan ja ruusun päivän perinne
Kirjan ja ruusun päivän perinne, jossa mies lahjoittaa naiselle punaisen ruusun ja nainen lahjoittaa kirjan miehelle, juontaa juurensa keskiaikaiseen taruun Katalonian suojeluspyhimyksestä Pyhästä Yrjöstä. Ritari Pyhä Yrjö surmasi legendan mukaan lohikäärmeen, joka oli aikeissa ahmaista kitaansa kauniin prinsessan. Surmatun lohikäärmeen verestä versoi tulipunaisia ruusuja täynnä oleva ruusupensas, josta sankari poimi kauneimman kukan prinsessalle. Pyhä Yrjö julistettiin keskiajalla Katalonian suojeluspyhimykseksi ja huhtikuun 23:nnesta tuli pyhimyksen juhlapäivä. Pyhän Yrjön päivää on juhlittu laajasti Kataloniassa ja muualla Euroopassa keskiajalta lähtien.
Mutta mikä liittää ruusut ja kirjat yhteen? Legenda lohikäärmeestä ja ruususta on ollut yksi innoittaja, mutta tapa yhdistää kukat ja kirjat voidaan jäljittää myös keskiaikaan. Kataloniassa kukat olivat palkintona Jocs Florals –kirjallisuuskilpailuissa, jota vietettiin Pyhän Yrjön päivänä.
Nykyisin vietettävän Kirjan ja ruusun päivän alkuperä on vuodessa 1926, jolloin huhtikuun 23. valittiin barcelonalaisen kirjakauppiaan idean mukaan kirjojen ja ruusujen päiväksi. Myös päivän kirjallinen historia oli yhtenä innoittajana: 23.4.1616 kaksi maailmankirjallisuuden klassikkokirjailijaa, Miguel Cervantes de Saavedra sekä William Shakespeare, kuolivat. Huhtikuun 23. on myös Halldór Kiljan Laxnessin ja Vladimir Nabokovin syntymäpäivä. 1995 Unesco julisti katalonialaisen Kirjan ja ruusun päivän Maailman kirjan ja tekijänoikeuden päiväksi. “Kirjat ansaitsevat erityisen päivänsä, jolloin niitä juhlitaan vapauden, yhteenkuuluvuuden ja rauhan symboleina”, sen julistus kuului.
Kirjan ja ruusun päivää ja Maailman kirjan päivää ei kaikkialla juhlita juuri huhtikuussa, vaan monet maat ovat sovittaneet päivän itselleen sopivaan ajankohtaan. Esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Irlannissa tapahtumaa vietettiin tänä vuonna 2. maaliskuuta. Vaikka päivää vietetään eri maissa eri aikoina, kannatetaan kaikkialla päivän alkuperäistä ideaa ja Unescon periaatteita.