Pekka Himanen
–Kiina-ilmiö on hyvä esimerkki tragedian paradigmasta. Kun tarpeeksi kovasti uskotaan työpaikkojen häviävän Suomesta Aasiaan, niin myös tulee käymään. Suomikin on näin vihkiytynyt tragedian viljelyyn. Näytelmä on mielestäni hyvä vertauskuva, sillä siihen voitaisiin yhtä hyvin kirjoittaa onnistumisen rooli Suomen tai yrityksen tulevaisuudelle, Himanen sanoo.
Rikastava yhteisö ruokkii luovuutta
Himanen jatkaa, että yrityksessä täytyy olla luottamusta, jotta luovia ratkaisuja tuottava rikastava yhteisö voi syntyä.
–Yrityksissä ei kysytä kysymyksiä. Ihmiset käyttävät munauksen-esto-strategiaa, jossa yksilö esittää olevansa tilanteen tasalla, vaikka ei olisikaan. Kyseessä on tilanteen-tasalla-olo-näytelmä, joka voi olla kollektiivinen ilmiö yrityksessä. Munauksen-esto-strategiaa toteutetaan myös pitämällä yllä moitteettoman-oleskelun-kulttuuria, jossa yksilö yrittää näyttää siltä kuin tietäisi, mitä on tekemässä, toteaa Himanen.
Himasen mukaan luovuuden ydin on vuorovaikutuksessa: ihmiset innostavat toisiaan onnistumaan. Rikastava yhteisö on luovuuden lähtökohta. Tarvitaan osaavien ihmisten verkosto, jotta ideoita syntyy. Luovassa ilmapiirissä ihminen motivoituu, kokee olevansa merkityksellinen ja hänen potentiaalinsa aktualisoituu. Ihminen energisoituu loppuun palamisen sijaan.
Realisteja ei ole: on vain pessimistejä tai optimisteja
Mainostoimisto PHS:n toimitusjohtaja Petteri Kilpinen toteaa, että luovuus kuuluu kaikille, ei vain tietylle ihmisryhmälle. Luovuus on raakaa bisnestä.
–Toimijoiden ja laadun kasvaessa differoituminen on avaintekijä yrityksen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Innovaatioita tarvitaan, koska kaikki bisnes perustuu loppujen lopuksi luovuuteen, painottaa Kilpinen.
–Mitään ei ole vielä keksitty. Maailmasta puuttuu miljoona hyvää ideaa ja niiden syntyminen vaatii ajatteluun keskittymistä. On pakotettava itsensä ideoimaan. Luovuuden tarkoituksena on järkyttää ihmisten maailmankuvia ja luoda niihin häiriötiloja, sillä yhtä totuutta ei ole olemassa vaan jokainen luo omansa, Kilpinen kiteyttää.
Luovien ideoiden tuottamisessa on Kilpisen mukaan neljä olennaista lähtökohtaa: ideoiden määrä, ilmapiiri, kaaos ja dialogi. Tarvitaan siis suuri määrä ideoita sallivassa ilmapiirissä, jossa epäonnistumista ei pelätä. Kaaosta pitää kyetä sietämään, ja idea tulee tunnistaa. Myös monien ihmisten kanssa käytyä dialogia tarvitaan uuden löytämiseen.
–Optimistinen ajattelu ruokkii luovuutta. Optimisti näkee tulevaisuudessa hyvää ja uskaltaa heittäytyä. Pessimisti on puolestaan pelkuri, ja realisteja ei ole edes olemassa: on vain pessimistejä, jotka piilottavat pessimisminsä. Jokainen voi kuitenkin päättää, onko pessimisti vai optimisti, sillä ei ole olemassa dna-perimää, joka aiheuttaa pessimismiä, huomauttaa Kilpinen.
Toinen on ensimmäinen
Dramaturgi Jussi Parviaisen mukaan luovuuden dramaturgian ensimmäinen lähtökohta on, että ihminen ajattelee toista ensin. Tämä on mahdollista, jos tarkistaa, kuka itse on.
–Olemme liikaa sitä, mitä muut ajattelevat ja elämme lapsuudessa, koulussa tai työyhteisössä meille annettujen roolien mukaisesti. Jokaisen tulisi hahmottaa oma roolinsa ja uudistaa sitä. Tarkistamaton roolihenkilö on pahin vihollinen, sillä ihminen on tuolloin toisten varaan rakentunut – liian moni on sivuroolissa muiden elämässä sen sijaan, että olisi pääroolissa omassa elämässään, pohtii Parviainen.
–Ihmisen tulisi myös ymmärtää, että hänellä ei ole ennalta määrättyä kohtaloa, vaan jokainen tuottaa sen itse. Ihmiset elävät joko huolestuneina tulevaisuudesta tai katkeroituneina menneisyydestä, vaikka nykyhetki on se, missä heidän tulisi olla, Parviainen kiteyttää.