Kolmannes viestintäammattilaisten työnantajista on käynyt läpi mittavan organisaatiomuutoksen viimeisten kahden vuoden aikana. Huomattavia organisaa­tiomuutoksia on tehty etenkin tieto- ja viestintäaloilla, teollisuudessa sekä julkisissa liikelaitoksissa ja yhtiöissä. Samaan aikaan viestintää on organisoitu uudelleen joka neljänneksessä työpaikoista. Suuryritysten viestintäammattilaisista peräti puolet ilmoittaa viestinnän uudelleenorga­nisoinnista

Tiedottajat pois johtoryhmästä

Viestinnän ammattilaisten osallistuminen organisaatioiden johtoryhmän työhön on vähentynyt. Niiden osuus, jotka osallistuvat johtoryhmään, on pudonnut 61 prosentista 56 prosenttiin. Lisäksi niiden osuus, joilla ei ole lainkaan oikeutta osallistua johtoryhmään, on kasvanut 15 prosentista 23 prosenttiin.

Tutkimuksen mukaan vajaalla viidenneksellä viestintäyksiköistä yhteys ylimpään johtoon on etäinen. Heidän esimiehensä ei kuulu organisaation ylimpään johtoon ja he eivät pääse osallistumaan ylimmän johtoryhmän työhön. Parhaiten viestinnän yhteydet ylimpään johtoon on järjestetty seurakunnissa, järjestöissä sekä julkisella sektorilla. Sen sijaan neljänneksessä yrityksistä ja 39 prosentissa pörssiyhtiöistä viestinnällä ei ole suoraa yhteyttä ylimpään johtoon tai johtoryhmään.

Verkkoviestintä on tuonut suurimman muutoksen työhön

Yhteisöviestintää ovat viime vuosina leimanneet uuden viestintätekniikan ja verkkoviestinnän tuo­mat muutokset. Muun muassa kaksi kolmasosaa seurakuntien ja reilu puolet julkisen sektorin tiedottajista arvioi verkkoviestinnän muuttaneen ratkaisevasti heidän työtään viime vuosina.

Markkinointiviestintä on tullut osaksi useimpien työtä

Markkinointiviestinnän lisääntyminen näkyy yleisesti niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Keskimäärin noin neljännes (26 %) kaikkien viestintäammattilaisten työstä liittyy markkinointiin ja markkinointi­viestintään. Markkinointiviestintää tekevät etenkin yksityisillä palvelualoilla ja kaupan alalla toimivat (41 % työstä on markkinointiviestintää).

Viestinnän painoarvo on kasvanut julkisella sektorilla, järjestöissä, seurakunnissa ja palvelualoilla

Reilu neljännes kaikista vastanneista viestinnän ammattilaisista arvioi viestinnän painoarvon kasvaneen omassa organisaatiossaan. Viestinnän resursseja on vahvistettu etenkin julkisella sektorilla, järjestöissä, seurakunnissa, rahoitus- ja vakuutusalalla sekä yleensä palvelualan yrityksissä.

Säästöpaineet ovat kohdistuneet viime vuosina yleisimmin kuntiin, pörssiyhtiöihin, tieto- ja viestin­täalojen yrityksiin sekä teollisuuteen ja monialayrityksiin. Viestinnän resursseja on vähennetty selvästi tieto­aloilla ja jonkin verran myös teollisuudessa ja pörssiyhtiöissä.

Optimismi kasvussa

Vuosituhannen vaihteeseen ajoittunut vahva usko yhteisöviestinnän kasvuun taittui vuoden 2003 tutkimukseen, jolloin arviot tulevaisuudesta muuttuivat aiempaa varovaisemmiksi. Nyt optimismi näyttää taas virinneen ja alan kasvuun uskotaan taas hieman enemmän. Tulevaisuus näyttää vuoteen 2003 verrattuna valoisammalta.

Lähivuosina kasvuun uskovat etenkin viestintätoimistot ja palveluyritykset. Sen sijaan tietoalat vä­hentävät edelleen väkeä, samoin näyttää käyvän pörssiyhtiöissä.

Ulkoistaminen

Toimintojen ulkoistaminen ei ole yleistynyt niissä yhteisöissä, joissa on omaa viestintähenkilöstöä. Yksityisellä sektorilla kes­kimäärin neljännes viestintätehtävistä teetetään ulkopuolella, julkisella puolella ulkoistami­sen aste on keskimäärin 17 prosenttia.

Viestintäammattilaisten palkat nousseet noin neljä prosenttia vuodessa

Viestintäammattilaisten keskipalkka on 3.020 euroa /kk (mediaani, sisältää luontaisedut). Yksityisellä sektorilla mediaanipalkka on 3.220 euroa, julkisella sektorilla 2.865 euroa ja viestintätoimistoissa 3.190 euroa kuussa. Palkat ovat nousseet keskimäärin noin neljä prosenttia vuodessa.

Suomen laajin yhteisöviestinnän kartoitus

Yhteisöviestintätutkimus 2005 on ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n, Julkisen Alan Tiedottajien JAT:n, Tiedottajien ammattijärjestö TAJ:n sekä kirkon ja seurakuntien tiedottajien yhteinen ammattikuvatut­ki­mus, jonka kohderyhmänä ovat näiden järjestöjen jäsenet, kaikkiaan 2.632 viestinnän ammattilaista. Kyseessä on Suomen laajin tiedottajien ammattikuvan kartoitus. Se on toistettu 11 kertaa vuodesta 1983 lähtien.

Tutkimus toteutettiin lokakuussa 2005 nettikyselynä. Tutkimukseen vastasi 1208 henkeä. Vastausprosentiksi muodostui 46 %, jota voidaan pitää kohtuullisena. Vastausprosentti on linjassa aiempien vastaavien tutkimusten kanssa. Tutkimuksen toteuttamisesta vastasi Viestintätoimisto Pohjoisranta.