Euroopan komissio sallii tuotesijoittelun TV-ohjelmissa. Tähän saakka tuotesijoittelu on Euroopassa katsottu kielletyksi piilomainonnaksi, ja vastaavasti Yhdysvalloissa tuotesijoittelu on yleistä. EU:ssa tuotesijoittelusta on kuitenkin ilmoitettava lähetyksen alussa erikseen. Tuotesijoittelu olisi kielletty uutisissa, ajankohtaisohjelmissa ja lastenohjelmissa.
EU:n tuore “Televisio ilman rajoja”-direktiiviehdotus antaa tv-yhtiöille mahdollisuuden sijoittaa mainokset nykyistä väljemmin ohjelmien yhteyteen. Ohjelman saa keskeyttää mainoksilla niin usein kuin haluaa. Nykyisten sääntöjen mukaan mainoskatkojen välin on oltava vähintään 20 minuuttia ja mainokset on ryhmiteltävä yhteen mainosblokeiksi. Mainosten sallittua kokonaismäärää ei kuitenkaan olla kasvattamassa. Komission ehdotuksessa on säilytetty nykyisin sovellettava mainosten enimmäismäärä, 12 minuuttia tuntia kohti.
Uusi direktiivi mahdollistaisi myös uudet mainonnan muodot, kuten jaettua kuvaruutua hyödyntävän mainonnan, virtuaalimainonnan ja interaktiivisen mainonnan.
Televisiodirektiivi ei koske henkilökohtaista yhteydenpitoa, sanomalehtien sähköisiä versioita eikä sellaisia verkkosivustoja, joiden ensisijainen tarkoitus ei ole audiovisuaalisen mediasisällön välittäminen. Niin ikään direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävät pelkät äänilähetykset sekä radiolähetykset.
Direktiivillä luodaan myös yhtäläiset toimintaedellytykset kaikille television kaltaisia palveluja tarjoaville yrityksille riippumatta siitä, tarjoavatko ne palvelunsa televisiolähetysten, nopeiden laajakaistayhteyksien, kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmien vai jonkin muun teknologian avulla. Komissio ehdottaa muun muassa, että toisistaan poikkeavat kansalliset säännöt, jotka koskevat alaikäisten suojelua, rotuun ym. perustuvan vihanlietsonnan estämistä sekä piilomainontaa, korvattaisiin EU:n laajuisesti sovellettavilla perussäännöillä. ´
“Uusilla säännöillä on tarkoitus avata multimedia-alalle uusia mahdollisuuksia sekä lisätä kilpailua ja kuluttajien valinnanvaraa. Samalla pyritään kuitenkin myös yleisen edun kannalta tärkeisiin tavoitteisiin muun muassa suojelemalla alaikäisiä ja edistämällä kulttuurin monimuotoisuutta”, tietoyhteiskunnasta ja viestimistä vastaava komissaari Viviane Reding toteaa.