Väitöskirja osoittaa, että etenkin kokemattomat käyttäjät ja ikäihmiset kohtaavat monenlaisia ongelmia tiedonhaussa. Nuorilla kokemattomilla käyttäjillä ongelmat liittyvät usein hakujen muotoiluun ja uudelleenmuotoiluun sekä hakutulosten arviointiin. Ikääntyneille käyttäjille hakujen kirjoittaminen ja mahdollisten kirjoitusvirheiden korjaaminen on hankalaa. Lisäksi ongelmia aiheuttavat vaikea termistö sekä eri hakukoneiden tarjoama runsas toiminnallisuus (esim. Googlen tarkennetun haun eri vaihtoehdot ja välimuistissa olevat dokumentit).
Kokemattomien käyttäjien ongelmat hakukoneiden käytössä ovat odotettavissa, mutta yllättäen ongelmia on myös kokeneilla käyttäjillä. Nämä eivät esimerkiksi aina tiedä, miten Google käsittelee useita sanoja sisältäviä hakuja. Tiedon tallentamisessa ja uudelleenkäytössä on myös hankaluuksia, esimerkiksi nettiselainten tarjoama kirjanmerkkitoiminnallisuus koetaan puutteelliseksi ja vaikeakäyttöiseksi. Toisaalta kokeneilla käyttäjillä on monia hyödyllisiä strategioita, jotka ovat nykyisillä sovelluksilla liian vaikeita kokemattomammille käyttäjille. Kokeneet käyttäjät esimerkiksi käyttävät useita rinnakkaisia selainikkunoita hallitakseen tiedonhakua, tekevät omia kirjanmerkkikokoelmia nettisivuilleen ja kopioivat hakusanoja suoraan dokumenteista.
Tutkimus esittää useita hakukäyttöliittymäratkaisuja yhtäältä tutkimuksissa havaittuihin tiedonhaun ongelmiin ja toisaalta hyvien strategioiden mahdollistamiseksi kaikille käyttäjille. Väitöskirjassa esitellään muun muassa uudenlainen ikääntyneille suunnattu Etsin-hakukäyttöliittymä ja muita ratkaisuita tiedonhaun helpottamiseksi: työkalun, joka kääntää hakulauseet luonnolliselle kielelle, kirjanmerkkijärjestelmän, joka tallentaa osoitteiden lisäksi dokumentit, ja uudenlaisen tavan esittää hakukoneen tuloslistassa oleva tekstitiivistelmä käyttäjälle.
Väitöskirja kokonaisuudessaan osoittaa, että käyttäjälähtöisellä tutkimuksella voidaan paitsi löytää hakukoneiden käytössä ilmeneviä ongelmia, myös ymmärtää ongelmien syyt. Tämän ymmärryksen pohjalta taas voidaan tuottaa konkreettisia ratkaisuja tiedonhaun helpottamiseksi.
Väitöskirjassa keskitytään erilaisten käyttäjäryhmien, kuten kokeneiden ja satunnaisten käyttäjien sekä ikääntyneiden hakustrategioihin. Tutkimuksessa käytettiin menetelminä kontrolloituja laboratoriokokeita, silmänliikkeiden seurantaa, kyselyitä sekä haastattelu- ja tarkkailututkimuksia. Käyttäjien hakustrategioiden ja haussa ilmenneiden ongelmien pohjalta väitöskirjassa esitetään konkreettisia ratkaisuja helpottamaan tiedonhakua.