Lindfors (43) lukeutuu kuitenkin niihin, jotka sanovat, että radiolla, televisiolla ja kirjalla on oma paikkansa. Kaikki viestintä ei voi olla interaktiivista. Ihminen haluaa olla myös passiivinen vastaanottaja sohvassa, hän totesi.
Kuka haluaa ladata Pauligin tai Gevalian mainoksen kännykkäänsä, Lindfors kysyi. ”Ei kukaan.” Mutta silloin kun mainos tehdään oikein kännykän ja käyttäjän ehdoilla, myös audiovisuaalinen mainos toimii.
Hän esitteli seminaarissa Nokialle tekemiään kännykkämainoksia, jotka ovat hänen mukaansa kuitenkin enemmän taidetta, mutta lopulta mainosta, koska viimeisenä tulee esiin Nokian logo. “Onhan se jännää Siemensin puhelimessa”, hän veisteli.
Kännykän mainosfilmin tulee olla lyhyt, noin 15-20 sekunnin mittainen. Se tulee kuvata liikkumattomalla kameralla, koska kuvasta tulee nykivä, jos käytetään liikkuvaa kameraa. Myös käsikirjoituksen on oltava lyhyt. ”Hevonen kävelee kaupungin läpi kotiinsa”, riitti Nokialle käsikirjoitukseksi kertomaan millainen on hyvä kännykkämainos.
Lindfors pitää mobiilia markkinointia hyvänä keinona yli kieli- ja kultturirajojen. Hänen mielestään mobiilimainosten tulee olla kuitenkin enemmän taidetta, jolloin myös mainoksen vaikutus toteutuu parhaimmin.
Kansa hyväksyy mobiilimarkkinoinnin
Matkapuhelimien käyttäjät hyväksyvät oletettua paremmin mobiilimarkkinoinnin, ilmenee Oulun yliopiston taloustieteellisen tiedekunnan tekemästä selvityksestä, jonka alustavia tuloksia esitteli tutkimusprofessori Heikki Karjaluoto.
Vain 5-15 prosenttia kaupallisen tekstiviestin saaneista kieltää sen ensimmäisen lähetyksen jälkeen. Toisella lähetyskerralla luku on 2-10 prosenttia, Karjaluoto kertoi J. Kärkkäinen Oy:n kampanjasta tehdyn tutkimuksen perusteella.
Jos kännykkämainoksen lähettäjällä on vahva brändi myös muissa medioissa mainoksiensa ansiosta, se menestyy paremmin myös tekstiviestien lähettämisessä. Kannattaa siis mainostaa muissa medioissa ensin, jotta saa uskottavuutta kännykkämarkkinoinnissa. Periaatteessa kuluttajat suhtautuvat mobiilimarkkinointiin myönteisesti, kun sanoma tulee oikeasta lähteestä, hän sanoi.
SMS vielä käytetyin
Kaikesta mobiilimarkkinoinnista on vielä lähes sata prosenttia puhdasta SMS:n eli tekstiviestien lähettämistä. Ongelmana on, että monilla kuluttajilla ei ole vielä puhelimia, jotka hyväksyisivät java-pohjaisia viestejä.
Suomalaiset lähettävät nyt keskimäärin 37 tekstiviestiä kuukaudessa. Edelleen 90 prosenttia käyttäjistä ilmoittaa lukevansa viestit. Edelleen 23 prosenttia heistä näyttää tai lähettää viestin ystävälleen.
Tekstiviestikampanjat otetaan vastaan vaihtelevasti, sillä 0-15 prosenttia vastaanottajista reagoi niihin. Kuitenkin kohdennetut SMS-palvelukampanjat saavat paremman kohtelun osakseen. Niihin reagoi 15-50 prosenttia vastaanottajista.
Karjaluoto kertoi, että tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 10 prosenttia tekstiviestimainoksen saaneista ostaa tuotteen. Tämä luku on paljon korkeampi kuin muussa suoramarkkinoinnissa.
Hän korosti, että mobiilimarkkinointia säädellään tiukasti lakiteitse. Vastaanottajalta on saatava lupa lähettää tekstiviestimainoksia.