Media-alan veteraanin, KTL Paavo Lintulan väitöskirjan “Maakuntalehden toimittajan toimintatila teknis-rationaalisessa ajassa” tarkastustilaisuus pidetään 8. joulukuuta Jyväskylän
yliopistossa. “Laman pelotevaikutus ei suinkaan ole kadonnut viestintäalalta, vaikka todellisuudessa maakunnan ykköslehtiä ei taloudellisesti uhkaa mikään”, Lintula toteaa.
Vastaväittäjinä toimivat professori Iiris Aaltio Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä professori (emeritus) Pertti Kettunen Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii
professori Tuomo Takala.
Lintula hakee väitöstutkimuksessaan vastauksia siihen, kuinka
maakuntalehden toimittajat kokevat ja jäsentävät ammattinsa, työnsä ja elämänsä – toimintatilansa – lehtiorganisaation dynamiikassa. Toisaalta hän etsii myös vastauksia siihen, millaisin tavoittein, odotuksin ja intressein he tätä dynamiikkaa tulkitsevat ja siinä työtään tekevät.
Toimittajuuden oleelliset osatekijät, ammattiylpeys, työstä saatava tyydytys sekä velvollisuudentunto, ovat ne tekijät, jotka ovat auttaneet toimittajia jaksamaan arjessa.
Toimittaja luulee olevansa pikkuvirkamies
“Toimittajan työnkuva on 1960-luvulta tultaessa nykypäivään selkeästi ammatillistunut. Viestintävälineiden kehittyminen ja niiden helppokäyttöisyys sekä esimerkiksi työn suunnitelmallisuuden lisääntyminen ovatkin johtaneet siihen, että osa toimittajista pitää itseään jo “pikkuvirkamiehinä”. Sisätyön luonteen vuoksi “kentälle” menemisen kynnys onkin ollut nousussa”, Lintula toteaa.
Lintula tutki toimittajien asenteita toimittajuuden käsitteen kautta.
Toimittajien itse mieltämän toimittajuuden suurimmat puutteet tai
ristiriidat koskivat viihteellisyyden lisääntymistä, lehtien
samankaltaistumista ja valtakunnallisuuden korostumista. Lintula lähestyi tutkimusongelmaansa myös toiminnan kontekstin käsitteen kautta. Tämä sisältää toimittajan työhön välillisesti vaikuttavat tekijät. Toiminnan kontekstin alalohkoja ovat mm. maakuntalehden toimialan ja sen ansaintalogiikan tulkinta, valta eri aspekteineen sekä muutospuhunnan retoriikka.
“Jos edellä mainittuja journalistisia ristiriitoja lukuun ottamatta
toimittajuuden voi sanoa toteutuvan hyvänä, toiminnan kontekstin suhteen ei voida sanoa samaa. Toimittajilla on lehden johtoa selkeästi heikommat lähtökohdat tulkita maakuntalehden toimialaa, alan ansaintalogiikkaa sekä markkina-asemaan vaikuttavia perusvoimia. Yrityksen ja lehden johto hallitsevat toimintaympäristön tulkintaa. Institutionaalistunut oikeus tulkita toimintaympäristöä antaa valtaa kenenkään kiinnittämättä siihen
huomiota, Lintula huomauttaa.
Lintulan mukaan lama jatkaa elämäänsä sosiaalisena ilmiönä ja vaikuttaa monin tavoin, mm. vallan välikappaleena yritysten arjessa. Hänen mukaansa lamaa ruokitaan edelleen organisaation puhunnalla ja käytännöillä.
“Laman pelotevaikutus ei suinkaan ole kadonnut viestintäalalta, vaikka todellisuudessa maakunnan ykköslehtiä ei taloudellisesti uhkaa mikään”, Lintula toteaa.
Paavo Lintula valmistui ekonomiksi Helsingin Kauppakorkeakoulusta 1965. Sen jälkeen hän toimi pitkään Aamulehden talous- ja hallintojohtajana sekä osallistui yli 20 vuoden ajan moniin niin graafisen kuin lehtialankin kehittämisprojekteihin. Hän toimi myöhemmin myös Pohjalainen-lehteä kustantavan Vaasa Oy:n toimitusjohtajana. Aktiivisen työuran päätettyään Lintula aloitti jatko-opinnot Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa 1998 pääaineenaan johtaminen. Kauppatieteiden lisensiaatiksi hän valmistui 2003.