Suomalaiset vanhat äänitejulkaisut, mm. 30.000 musiikkikasettia, digitoidaan. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa digitoidaan
kaikki vuosina 1901-1961 ilmestyneet 78 kierroksen äänilevyt.
Vuosisadan äänet -digitointihanke on Kansalliskirjaston, Suomen
äänitearkisto ry:n ja Yleisradion äänitearkistojen laaja yhteishanke, jonka tavoitteena on digitoida suomalaiset äänitejulkaisut ja saada ne tutkijoiden käyttöön. Jakson
aikana julkaistiin 9000 äänilevyä ja niiden digitoinnin arvioidaan
vievän neljä vuotta.
Digitointihanke etenee äänilevyistäkasettinauhoihin. Kansalliskirjaston äänitearkistossa ja Yleisradion äänilevystössä odottaa digitointia noin 30 000 musiikkikasettia.Kelanauhoille tallennettujen äänitekokoelmien pelastaminen on jo aloitettu.
Vuosisadan suomalaisten äänten kaksi suurinta ryhmää ovat
äänitejulkaisut ja radio-ohjelmat. Ensimmäiset suomalaiset äänilevyt julkaistiin yli sata vuotta sitten. Vuosina 1901-1925 ilmestyi alle tuhat suomalaista äänilevyä. Useimpia niistä myytiin vain muutamia satoja kappaleita ja levyt ovat yhtä harvinaisia kuin ensimmäiset suomalaiset kirjat.
Varhaisimmat äänilevyt kertovat kuitenkin monipuolisesti 1900-luvun alun suomalaisesta musiikkielämästä, sillä lähes kaikki nimekkäät laulajat tallensivat äänensä levylle. Ensimmäisen sadan vuoden aikana julkaistiin yli satatuhatta äänitettä. Ne muodostavat keskeisen osan suomalaista kulttuuria.
Äänitteiden säilyttämiseen ja käyttöön liittyy paljon ongelmia. Levyt särkyvät ja kuluvat, nauhat haurastuvat ja menettävät sisältönsä. Monien toistolaitteiden valmistus on lopetettu. Kansallisen äänitearkiston kokoelmat, jotka sijaitsevat Helsingin yliopiston kirjastossa, on sijoitettu turvaan kokoelmaluoliin ja suojattu huolella metalliesineiden, vahingollisten muovien ja paperilaatujen, liiallisen lämmön ja kosteuden vaaroilta. Silti tuhoa tapahtuu koko ajan.
Äänitallenteet ovat osittain herkimmin vaurioituvaa arkistoaineistoa. Äänitekokoelmien digitoinnilla pelastetaan tärkeä osa suomalaista kulttuurihistoriaa tuhoutumiselta ja unohtumiselta. Hauraiden levyjen ja nauhojen sisältö saadaan tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden ulottuville.
Vuosisadan äänet -hankkeen tuottaman digitoidun aineiston tiedot ovat selattavissa ja tekijänoikeuksista vapaat äänitteet kuunneltavissa RAITA-tietokannan kautta. Helsingin kirjamessuilla, Helsingin yliopiston kirjaston – Suomen kansalliskirjaston osastolla 6g68, avattavan
tietokannan osoite on http://www.lib.helsinki.fi/raita. RAITA täydentyy sekä verkossa kuunneltavalla musiikilla että digitoitujen äänitteiden tiedoilla hankkeen edistyessä.
Koko digitoitu aineisto ja lisäksi suurin osa suomalaisista äänitejulkaisuista on tutkittavissa Kansalliskirjaston
kansallisessa äänitearkistossa, joka on maan laajin julkinen äänitearkisto.
Radio-ohjelmia on vuodesta 1935 saakka tallella useita satoja tuhansia. Yleisradio on tallentanut merkittävän osan ohjelmistaan radioarkistoonsa ja käynnistänyt digitointiohjelmansa. Noin 20 % radioarkistosta on jodigitoitu. Työn arvioidaan kestävän vielä noin kymmenen vuotta.
Toistaiseksi digitoitu materiaali on vain yhtiön sisäisessä käytössä,
mutta sen laajempaa käyttöä selvitetään.