Soprano Oyj järjesti tilaisuuden yritysten kriisiviestintävalmiuksien kehittämiseksi. Tilaisuudessa aiheesta alustivat Artek Oy:n toimitusjohtaja Mirkku Kullberg, STT:n päätoimittaja Atte Jääskeläinen ja Soprano Oyj:n toimitusjohtaja Arto Tenhunen.

Avoimuus ja nöyryys nousivat esiin tärkeimmiksi kriisitilanteiden hallinnan piirteiksi. Selväksi kävi myös, että ellei yrityksellä ole kriisien varalta ennakkosuunnitelmaa, onnistumismahdollisuudet yllättävän julkisuuden edessä ovat olemattomat.

Artekin uuteen nousuun ja laajaan myönteiseen julkisuuteen johdattanut Kullberg painotti nöyryyden ja kunnianhimon kulkevan käsi kädessä.

“Pitää uskoa vahvasti siihen mitä tekee. On oltava avoin, vaikka se merkitsee joskus myös epämukavuusalueille joutumista. En usko kriisiin, vaan jatkuvaan muutokseen. Se on tullut jäädäkseen ja sen kanssa on opittava elämään. Mikään muu ei opeta niin paljon kuin epäonnistuminen. Toivon hartaasti, että yrityselämä jaksaisi innostua ja innostaa. Sitä tarvitsevat kaikki, niin työntekijät kuin ympäristökin”, Kullberg innosti kuulijoita.

STT:n päätoimittaja Atte Jääskeläinen kuvasi STT:n taloksi, joka hoitaa kaikkien suomalaisten kriisit. Toiminnan malli on rakennettu niin, että kriisit pystytään hoitamaan jatkuvan toiminnan kärsimättä. Voimavarat se usein vie äärirajoille.

“Hyvinhoidettu kriisitiedottaminen estää sen, ettei muiden kriisistä tule STT:n kriisiä. Isoissa kriiseissä meidän roolimme on vahvistunut hämmästyttävän selvästi reaaliaikaisen tiedon välittäjäksi. Televisio on siihen liian raskas, ja lehdet tekevät jo omaa seuraavan päivän numeroaan. Heillä on huutava tarve synnyttää siihen jotain omaa. Silloin aletaan helposti tehdä päätelmiä, jotka valitettavan usein ovat vääriä”, kertoo STT:n Jääskeläinen.

Käytännön kriisitiedotusohjeiksi Jääskeläinen nimesi kolme avainkohtaa: älä valehtele tai vähättele, toimi itse ennen kuin joudut selkä seinää vasten ja jollet tiedä jotain kysyttyä, myönnä tilanne ja kerro, milloin kysytty tieto on saatavissa.

Sopranon toimitusjohtaja Arto Tenhunen kävi alustuksessaan läpi kriisitiedotuksen perusteita käytännön esimerkein. Nöyryys on onnistumisen edellytys, ja useimmin kriisiviestinnässä menee pieleen se, että ihminen puhuu toista kuin miltä hän näyttää.

“Empaattiset sanat saavat aikaan kielteisen reaktion, jos esiintyjän kehonkieli puhuu muuta. Harva meistä pystyy harjoittelematta esiintymään salamavalojen räiskeessä luontevasti”, Tenhunen muistutti.