Sinivalkoisuus saattaa sittenkin olla kovaa valuuttaa ulkomaan viennissä. Tällaisia viitteitä sai torstaina Mainontapäivän keskustelussa, jossa mm. Nokian brändijohtaja Tapio Hedman peräänkuuluutti uuden Suomi-brändin rakentamista. Nokia haluaa olla globaali, kuten kaikki nykyisin. Mutta katsokaa Sveitsiä: jokainen tietää, mikä on Sveitsin brändi ja sillä tehdään rahaa, Hedman paukutteli. Hyvä Suomi! Hyvä Hedman! Rahat kotiin!
Hedman puhuu täyttä asiaa. Jos kukaan, niin hän tietää sataprosenttisen varmasti, mistä on hyötyä markkinoinnissa. Nokialle siis Suomi-brändistä sittenkin on ollut etua, yllättäen. Jokaisesssa ulkomaisessa lehtijutussa nyt mainitaan, että ”Finnish giant Nokia, on tehnyt sitä ja tätä..”. Kun maailman ykkösluokan brändin yhteydessä aina sanotaan sen suomalaiset juuret ja kotimaa miljoonia kertoja maailman medioissa vuosittain, niin tyhmempikin alkaa uskoa, että Suomi on kova maa ja siihen voi luottaa.
Vaikka Suomi on pieni ja pohjoinen maa hiljaisine ihmisineen, niin tietyt asiat kuten teknologinen innovatiivisuus, uudistuminen, päättäväisyys ovat meille luoteenomaisimpia kuin muille. Hedmanin mukaan juuri periksiantamattomuus voisi nousta meille valtiksi. Me teemme sen mitä olemme aikoneet. Näinhän se on ollut ja on: ei tuumakaan periksi kun vainolainen painaa päälle.
Suomen nykyiseen maailman brändiin liitetään myös huimapäisyys. Suurlähettiläs Pertti Salolaisen vakiovastauksena kysymykseen suomalaisten menestyksestä on kypärä. Suomalaiset menestyvät kaikessa, jossa tarvitaan kypärää: talvisodassa, mäenlaskussa, autourheilussa ja jääkiekossa esimerkiksi. Siis rohkeus ja riskinottokyky voisivat olla meille toinen brändi.
Nyt on siis korkea aika laajamittaisesti ulosmitata Nokian Suomelle tuoma teknologinen ja innovatiivinen maailmanluokan brändi. Onkin hieno asia, että Svenska Handelshögskolanin tohtorikoulutuksen yhteydessä on aloitettu projekti, jossa rakennetaan uudelleen Suomi-brändin rakentamisen perusteita ja suunnitelmaa. Kun mainetalot, kuten Nokia, Artek, Marimekko, Fazer ja muut liittyvät mukaan saadaan hyvä sapluuna. Se tulee palvelemaan suomalaista yhteiskuntaa, liiketoimintaa ja lopulta kaikkia suomalaisia. Kyllä myös Finpron olisi nyt korkea aika ottaa koppi tästä trendistä. Nokian brändin siivellä moni pikkufirmakin saa hintalapppuun lisää numeroita, kun kertoo olevansa Suomesta.
Joku voi ajatella, onko Suomi-brändissä järjen häivää näin globalisaation aikana. Eihän suomalaisuudella myydä mitään. Ei myydäkään suoranaisesti, mutta brändillä kuitenkin rakennetaan myyntiä edistävää mielikuvaa. Suomi-brändi ei ole vastakkainen globaalisaation kanssa. Brändissä on kyse markkinoinnista ja myynnistä. Siitä huolimatta firmat ovat tuotanto- ja jakelutoimissaan globaaleja. Kannattaa aina muistaa, että kaikesta bisneksestä kuitenkin suuri osa tehdään paikallisesti, ja ihmiset peilaavat maailmaa aina ikään kuin me-ja-muut-periaatteella.
Mainostajien liiton Mainontapäivä oli muutoinkin huimaa henkselin paukuttelua sinivalkoisuuden puolesta. Tuntui nostalgiselta ja isänmaalliselta, ja suorastaan hämmentävältä hehkutukselta näin kovan kansainvälistymisaallon aikana. Vaikka liikuttiin välillä naiviuden rajoilla, linjaus oli lopulta onnistunut, koska sinivalkoisuus oli puettu oikein. Nyt haluttiin nostaa keskustelua, miten suomalaiset myyvät maailmalle entistäkin paremmin. Sehän on hyvä. Suomi-brändi hyötykäyttöön!