Television digitalisoituminen merkitsee käytännössä sitä, että television katsojat tarvitsevat uuden laitteen. Se on yleisimmin nykyiseen televisioon soveltuva lisälaite, jota kutsutaan digisovittimeksi eli digiboksiksi.

Tähän mennessä 29 prosenttia suomalaisista kotitalouksista on varustautunut digilaitteella.

Digitaalinen maanpäällinen televisioverkko valmistuu koko Suomen kattavaksi tänä vuonna. Kaapelitelevisioverkot ovat jo täysin digitaalisia.


Digi-tv:n kehittämisestä vastaavat mm. toimitusjohtaja Pauli Heikkilä Digitasta, televisiotoiminnan johtaja Olli-Pekka Heinonen YLEstä ja ylijohtaja Harri Pursiainen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Digi-tv-viestintäryhmää vetää viestintäjohtaja Katariina Kivistö liikenne- ja viestintäministeriöstä. Jäseninä ovat ministeriöstä verkkopäätoimittaja Johanna Anttila, Viestintävirastosta viestintäjohtaja Anna Lauttamus-Kauppila, Digita Oy:stä viestintäpäällikkö Riitta Kontula, Kaapelitelevisioliitosta toimitusjohtaja Jyrki Ojala, YLEstä tiedottaja Mika Ojamies, MTV:stä johtaja Jorma Härkönen ja Neloselta tiedotuspäällikkö Tiina Karo.

Lisälaite televisioon riittää

Digitaalisia televisiolähetyksiä voi katsella tavallisella televisiolla,
jos siihen hankkii digisovittimen. Jos kotona on monta televisiota,
jokaiseen tarvitaan erikseen oma lisälaite. Myös mm. mökkitelkkariin tarvitaan digisovitin.

Mahdollista on myös hankkia kokonaan uusi televisio, jossa digitaalinen tekniikka on valmiiksi mukana. Digitaaliset televisiot ovat huomattavasti kalliimpia kuin edullisimmat digisovittimet.

Digi-tv tyydyttää käyttäjiä

Ministeriön toukokuisen tiedotteen mukaan digi-tv:n hyvä kuvan ja äänen laatu sekä lisäkanavat ovat jouduttaneet digisovittimen hankintaa. Yli 80 prosenttia digivastaanottimen hankkineista voisi suositella sitä tuttavilleen. Toisaalta suuri osa kansalaisista pitää television nykyistä teknistä laatua ja ohjelmatarjontaa riittävänä eikä näe tarvetta kiirehtiä laiteostoa. Monet odottavat laitteiden hintojen halpenemista, tiedotteessa todetaan.

Laitteen käytössä on ollut ongelmia noin neljänneksellä ja laitteen toiminnassa puutteita reilulla kolmanneksella. Laitteiden tekninen toimivuus epäilyttää erityisesti iäkkäimpiä kansalaisia.

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama digi-tv-tiedotustyöryhmä teetti tutkimuksen suhtautumisesta digitaaliseen televisioon. Kyselyyn vastanneista 35 prosenttia oli hankkinut digisovittimen tai –television. Luku on hieman korkeampi kuin Finnpanelin helmi-maaliskuun vaihteessa mittaama 25 prosenttia talouksista.

Digikatseluun siirtyneissä on enemmän miehiä kuin naisia. Eniten vastaanottimia on 30-44-vuotiailla ja lapsiperheissä ja vähiten yhden hengen talouksissa sekä yli 60-vuotiailla. Sovitin on yleisempi maaseudulla kuin kaupungeissa.

Kanavista digi-tv-aikaan ovat houkutelleet erityisesti Subtv ja Urheilukanava.

Ylijohtaja Harri Pursiainen liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että valtiovallalla on vastuu uudistuksen yleisistä periaatteista ja puitteista. Etenemisen kannalta ratkaisevaa on kuitenkin se, miten ohjelmatoiminnan harjoittajat tarjoavat sisältöjä digikanaville. Uudistuksen aikataulusta pidetään Pursiaisen mukaan kiinni. – Lykkäämisellä ei voitettaisi mitään, mutta kalliiksi se tulisi.

Enemmistö digittömistä vastaajista katsoi saaneensa riittävästi tietoa televisiouudistuksesta. Varsinkin alle 45-vuotiaat naiset sekä vanhimmat ikäluokat tarvitsevat ja kaipaavat kuitenkin paljon lisätietoa. Nuoret eivät toistaiseksi ole olleet kovin kiinnostuneita digi-tv:stä. Uudistuksesta tiedotetaan kohderyhmittäin koko siirtymäkauden ajan.

Katso lisää:
www.digitelkkari.fi