Opetusministeriö on myöntänyt valtion journalistipalkinnot tänä vuonna Sirkka Hautamäelle, Raili Suomiselle, Pentti Tähtiselle ja Jyrki Vesikansalle. Valtion journalistipalkinto on suuruudeltaan 8 500 euroa. Kulttuuriministeri Tanja Karpela jakoi palkinnot perjantaina Helsingissä.
Palkinnon myöntää opetusministeriö toimittajalautakunnan esityksestä. Toimittajalautakunta koostuu journalistijärjestöjen ja opetusministeriön edustajista.
Sirkka Hautamäki on koko pitkän uransa ajan ollut Yleisradion kieltenopetuksen kehittäjä ja uudistaja. Kun ensimmäiset suomalaisyritykset siirtyivät ruotsalaisten omistukseen, hän toteutti ohjelmasarjan, joka kertoi maittemme välisistä kulttuurieroista ja hälvensi mahdollisia epäluuloja. Hautamäen ideoimasta ja suunnittelemasta ruotsin kielen ABItreenit -verkkomateriaalista tuli suosittu.
Raili Suomisen toimittajan ura alkoi sanomalehti Ilkan aluetoimituksessa Vaasassa vuonna 1964. Turun Sanomiin Suominen siirtyi 1967. Viimeiset työvuodet hän toimi kulttuuritoimituksessa. Elokuva on ollut keskeinen aihealue Suomisen toimittajan työssä. Elokuva-arvosteluja on syntynyt 1970-luvun alusta lukien. Myös raviurheilu on ollut läheinen juttujen kohde monipuoliselle kirjoittajalle ja se jatkuu harrastuksena edelleen. Suominen jäi eläkkeelle tänä keväänä.
Pentti Tähtinen aloitti Kouvolan Sanomien toimittajana vuonna 1967. Sitä ennen hän oli toiminut kotkalaisen Etelä-Suomen ja lappeenrantalaisen Etelä-Saimaan toimittajana kuusi vuotta sekä Kymen Keskilaakson eli nykyisen Anjalankosken Sanomien toimitusharjoittelijana kolme vuotta. Journalistista uraa hänelle ehti kertyä peräti 45 vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään vuonna 2003.
Suurimman osan työurastaan Tähtinen teki sanomalehden avaintyötä eli toimi kunnallistoimittajana. Kouvolan kaupungin kunnallispolitiikkaa hän on seurannut pitempään kuin kukaan toinen toimittaja.
Jyrki Vesikansa on työskennellyt journalistina lähes kaikissa mahdollisissa tehtävissä yli 40 vuoden ajan. Journalismiksi voitaneen lukea myös hänen Uuden Suomen kohtaloista tekemää lisensiaattityötä. Merkittävä journalistinen saavutus on niin ikään Suomen vanhimman journalistijärjestön, tänä vuonna 100 vuotta täyttävän, Suomalaisen sanomalehtimiesliiton aktivoiminen.
Vesikansa aloitti toimittajan työt Uudessa Suomessa 1964. Kun hänet nimitettiin Uuden Suomen päätoimittajaksi 1983 oli hän ehtinyt olla Ylioppilaslehden vt. päätoimittajana, lehden Bonnin kirjeenvaihtajana, taloustoimituksen päällikkönä sekä toimituspäällikkönä. Väliin mahtui myös pistäytyminen Uuden Suomen ulkopuolella, ensin Keskuskauppakamarin ja sitten KOP:n tiedotuspäällikkönä.
Uuden Suomen kuoleman jälkeen hän on jatkanut aktiivista toimitustyötään Alma-mediassa kirjoittaen Iltalehteen, Kauppalehteen ja Optioon. Lisäksi hän on Kanavan ja Nykypäivän vakinainen avustaja.
Toimittajalautakunnan kokoonpano
Opetusministeriön asettama toimittajalautakunta aloitti kolmivuotiskautensa 8.1.2004 .
Toimittajalautakunnan puheenjohtajana toimii johtaja Rauno Anttila opetusministeriöstä.
Lautakunnan jäseninä ja varajäseninä toimivat päätoimittaja Dennis Rundt (päätoimittaja Reetta Meriläinen, toimittaja Matti Arvaja (toimittaja Seppo Häkkinen), toimittaja Jari Niemelä (toimituspäällikkö Juha Kulmanen), toimittaja Tuula Kinnarinen (toimittaja Nils-Erik Friis), toimittaja Sirpa Sainio (toimitussihteeri Tuija Mäkinen), päätoimittaja Mari Ikonen (päätoimittaja Matti Saari) ja kirjastotoimentarkastaja Barbro Wigell-Ryynänen (neuvotteleva virkamies Marjo Merivirta).
Toimittajalautakunta antaa opetusministeriölle lausunnon ylimääräisiä sanomalehtimieseläkkeitä koskevista hakemuksista ja avustaa ministeriötä pyydettäessä muissakin toimittajan työhön liittyvissä asioissa.