Kun internet-huuma alkoi noin kymmenen vuotta sitten, ruotsalaiset ennakkoluulottomasti sijoittivat internetfirmoihin ja perustivat kilvan alan medioita ja yrityksiä, joista moni on jäänyt elämään. Useat verkkomediat ovat tosin loppuneet, kuten 24timmar. Uusia tulee, esimerkiksi terävä uutisväline realtid.se, joka ilmestyy vain verkossa. Myös valtio tukee kansalaisten verkkottumista vetämällä valokuitua koko maahan verovaroilla.

Nordicom eli Göteborgin yliopiston Nordiskt Informationscenter för Medie- och Kommunikationsforskning on julkistanut selvityksiä internetin yleisyydestä ja nettikäyttäytymisestä. Islannissa 84 prosenttia kansalaisisista pääsee kotoaan nettiin, ruotsalaisista ja tanskalaisista 79 prosenttia, norjalaisista 77 ja suomalaisista 62 prosenttia. Voidaan perustellusti todeta, että käytännössä muut Pohjoismaat ovat jo netin piirissä, joten netin käytöstä saatavista tutkimustuloksista voidaan vetää kohtalaisen päteviä johtopäätöksiä.

Nordicomin internetbarometri 2004 osoittaa, että nettiä käyttävät eniten nuoret, korkealle koulutetut ja isoissa kaupungeissa asuvat. Viikoittain netissä on 65 prosenttia nettiyhteyden hankkineista henkilöistä. Alhaisen koulutuksen omaavilla luku on 32. Kun koulutus on keskimääräinen, luku on 70 ja korkeasti koulutetuilla 81 prosenttia. Vastaavasti kotoaan nettiä käyttää 54 prosenttia, ja koulutuksen mukaan luvut ovat 26, 58 ja 66 prosenttia. Koska kyse on informaatiopalveluista, luvuissa ei ole mitään eriskummallista: tieto kasautuu.

Eniten ruotsalaiset käyttävät viikon aikana nettiä sähköpostiin ( 60 %), yleiseen tiedonhakuun (49 %), asioiden hoitamiseen (26 %) ja sanomalehtien verkkosivujen lukemiseen (18 %). Päivittäiset käyttöluvut ovat samansuuntaiset. Tämän perusteella netti on siis varsin henkilökohtainen omien asioiden hoitoon keskittyvä väline pääsääntöisesti ja vain toissijaisesti uutismedia. Voidaan kuitenkin sanoa myös siten, että netti on muodostunut jokaiselle keskeiseksi foorumiksi, joka tarjoaa asioinnin lisäksi myös uutisia ja viihdettä niitä haluaville.

Päivittäin ruotsalainen kuluttaa mediaa 357 minuuttia eli viisi tuntia 57 minuuttia! Korkeimmin koulutetut vain puoli tuntia vähemmän. Joukkotiedotusvälineenä radio on kuitenkin edelleen suosituin, 124 minuuttia päivässä. TV:n osuus on 102, päivälehtien 29 ja internetin 25 minuuttia. Kirjaa luetaan 20 minuuttia ja aikalauslehteä 14 minuuttia päivässä.

Kuitenkin 15-44 vuotiaista nettiin käyttää aikaansa peräti 36 minuuttia joka päivä. Vastaavasti sanomalehtiin aikaa kuluu vähemmän: 15-24-vuotiailla vain 17 minuuttia ja 25-44-vuotiailla 25 minuuttia.

Radion ja television valta-asema on Ruotsissakin vankka, mutta ei horjumaton. Epäilemättä valtaosa näihin käytetystä ajasta on epämääräistä taustakohinan ja autoradion kuuntelua, johon keskitytään vähän. Seuraaminen tapahtuu puolella korvalla, jolloin voi puuhastella muutakin. Netin käyttö edellyttää sen sijaan keskittymistä, lukemista ja kirjoittamista, joten voidaan väittää, että tosiasiassa netti on noussut tärkeimmäksi todelliseksi tiedotusvälineeksi Ruotsissa, ja varsinkin nuorten elämässä.

Tulevaisuutta voidaan arvuutella mielipiteiden ja faktojen pohjalta. Mediatutkijoiden tietojen perusteella liikkuva kuva ja ääni on tärkeää elämysmaailmassa. Netti informaatiokanavana etenee ja lyö jossain vaiheessa paperisen median kokonaan laudalta. Arvaan, että se, joka yhdistää television ja radion oikealla tavalla internetiin, tekee historiallisen vallankaappauksen mediassa. Ruotsissa sekin voi tapahtua pian.