Procom eli entinen Suomen tiedottajien liitto on jakanut palkintoja niin tiedottajille kuin toimittajille, ja myös yritysjohtajille. Valinnat ovat oikein osuneita, jotka ansaitsevat parhaat onnittelut. Suomessa on paljon alan huippuosaamista. Vastapainona hyvistä töistä Mediaviikko jakaa puolestaan risut vuoden epäviestintäteosta, valitsee epätiedottajan ja epätoimittajan sekä epäyritysjohtajan tittelin. Procomin palkitsemisiin nimittäin liittyy tällä kertaa hyvin vahva miinusmerkkinen vastavoima, joka on samalla tärkeä viesti.
Kun Procom palkitsi aiheellisesti tsunamin nettisivuston sukellus.fi:n pitäjän vuoden viestintäteosta, on paikallaan antaa samasta aihepiiristä risut puolestaan Suomen ulkoministeriölle ja valtion hallinnolle, jotka toimivat etanaakin hitaammalla liikkeellä. Myös valtakunnann puolivirallinen uutistoimisto STT saa liittyä samaan häpeäpaaluun, koska uutistoimisto työskenteli flegmaattisena valtioneuvoston tiedotusyksikön etäispäätteenä tässä asiassa. Sähköisistä medioista YLE tyri tiedottamisen totaalisti. Edes puhelintolpassa kiikkunut Sauli Niinistö ei saanut norsuamme hereille. MTV3 nousikin omaan luokkaansa uutisvälityksessään. Huipputoimittaja Kari Lumikero on jo ehditty palkitakin vuoden journalistina. Hänet olisi voinut palkita myös tiedottajana, koska hän oli itse asiassa tiedottajan roolissa monille.
Procom nimesi SPR:n viestintäjohtaja Hannu-Pekka Laihon vuoden tiedottajaksi niinikään tsunamiin liittyen, aivan aiheellisesti. Epätiedottajaksi tässä tapauksessa kuuluukin ilman muuta julistaa ulkoministeriön tiedotusyksikön päällikkö Yrjö Länsipuro, joka jakoi mediaan vakavissaan lausuntoja heti tuoreeltaan, että ”suomalaisia ei ole uhrien joukossa”.
Vuoden toimittaja on Taloussanomien Mari Paalosalo hyvien journalististen markkinointisivujensa ansiosta. Epätoimittajan titteli lankeaa eittämättä Seura-lehden toimituspäällikkö Saija Hakoniemelle. Hän on ilmoittanut julkisesti olleensa Ilta-Sanomien työaikanaan ns. luottotoimittaja Tanja Karpelalle. Kumpikin ilmeisesti petti toisiaan ja niinpä Hakoniemestä tulikin lopulta epäluottotoimittaja, kun luottamus muuttui lööppisaastaksi aiheuttaen veret hyydyttäneen romahduksen Karpelalle. En voi kuvitellakaan, miten itseään kunnioittava toimittaja voi oikein lehdessä kertoa olevansa jonkin poliitikon luottotoimittaja eli henkilö, joka tekee kauppaa saamistaan tiedoista kohteen kanssa. Ei riippumattoman journalistin hiventäkään siis jäljellä! Voi lukijaparkaa!
Finnairin pääjohtaja Keijo Suila on valittu vuoden yritysjohtajaksi. Tässä kohtaa valinta hieman kummastuttaa, mutta olkoon menneeksi: aika hyvin Suila on vaikeassa tilanteessa siipensä säästellyt. Epäyritysjohtajista on nyt runsauden pulaa, mutta kyllä Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki on ylitse muiden. Hän on sellainen mies, joka ei tiedottajia kaipaa neuvottelupöydässään, vaan hoitaa itse reippaana poikana koko konsernin puolesta mediasuhteet suit sait. Saa siinä kuroa SOK:n nykäisemää kaulaa umpeen pimeillä lyhdyillä, kun SOK:lla kuulemma jopa maan johtava mediaprofessorikin istuu pääjohtajan korvan juuressa kuiskuttelemassa, mitä milloinkin kannattaa julkisuudessa tehdä.
Procomin hiljakkoin aloittama käytäntö palkita enemmänkin osaajia hyvistä viestintään liittyvistä asioista on tervetullut lisä korostamaan tiedotuksen ja tiedonvälityksen merkitystä. Miinusmerkkiset esimerkit osoittavat sitäkin vakuuttavammin, että ammattimaisella alan osaamisella on aina vahva asema, kun puhutaan organisaation tai liiketoiminnan menestyksestä. Maailma on nyt niin nopeasti reagoiva ja transparentti, että sellainen, joka ei toimi media-alan vaatimusten mukaan, on samanlainen riskinottaja kuin ajokortiton taksimies.