Nokia sai äsken rapsut Rahoitustarkastukselta ja pörssiltä, kun pääjohtaja Jorma Ollila oli puhunut palturia ennusteissaan. Moni sijoittajaparka erehtyi luulemaan, että asia on kuten luvataan, koska yhtiö niin tiedottaa virallisesti. Julkisuustappiota tietenkin tuli Nokialle, ja moni menetti sijoituksensa, mutta mitä se lopulta globaalia jättifirmaa haittaa, jos kaukaisessa, marginaalisessa Suomessa, kielimuurien sisällä, muutama sijoittaja saa tietää, että Nokiaan ei voi luottaa. Ainakaan kansainvälisten mediasuhteiden hoitamiseen palkattu Lauri Peltola, joka oli vuosia hyvin julkisuuskuvaa varjelleessa Nordeassa, ei tätä kauaa katsellut, ja hyppäsi alkukahvien jälkeen Metsäliittoon, jonka mainetta tiedotusjohtaja Pekka Kivelä on puolestaan kunniakkaasti vaalinut talouspulmista huolimatta. Sääliksi käy nyt Nokian viestintäjohtaja Arja Suomista, joka yrittää taiteilla kieli keskellä suuta median ja johdon välissä koettaen puhua mustaa valkoiseksi.
Listattu perheyhtiö Kone joutui myrskyn silmään, kun ilmeni, että Antti Herlin oli keplotellut lehtitietojen mukaan osakkeilla Partek-kaupassa. Koneen asiakkaat ja suursijoittajat ovat pääosin ulkomailla, joten siis ei ole ilmeisesti mitään merkitystä, millaisia mediajuttuja Koneesta Suomessa liikkuu. Osakesäästäjien puheenjohtaja Jarmo Leppiniemi tosin paheksui viime viikolla julkisuudessa Koneen menettelyä, mutta totesi samaan hengenvetoon, että kyllä hän silti Herlinin johtamaan firmaan sijoittaa jatkossakin. Mutta minä en. Enkä kehoita muitakaan. Kun firma toimii maineestaan piittaamatta, yhtiön luotettavuus väkisinkin laskee, ja se näkyy osakkeen hinnan heikentymisenä vääjäämättä.
Härskein tiedotussotku tuli Elisan ja Comptelin osakekaupasta kuluneella viikolla. Elisan selitykset tietämättömyydestä Comptelin taloudellisesta tilasta ovat ilmiselvästi lähtöisin puppugeneraattorista, jota onneksi talousalan lehtemme eivät nielleet. Loppunäytös on vielä näkemättä.
Vaikka yrityksen johto ja omistajat tekevätkin nopeita liikkeitä, on viisasta pitää tiedotusalan huippuosaaja aina keskeisesti mukana ylimmässä päätöksenteossa. Näin vältetään kriisit, jotka voivat johtaa suuriin katastrofeihin. Suomessa on eräissä firmoissa kuitenkin toisenlainen suuntaus. Kesko, jossa viestintäjohtaja Erkki Heikkinen on toiminut pitkään johtoryhmän jäsenenä menestyksekkäästi, heitti tiedottajat sivuraiteelle johtoportaasta. Nyt pääjohtaja Matti Halmesmäki yksin hoitelee viestintäsuhteet lähinnä kirjanpitäjän kokemuksella. Sijoittaja, varo sellaista firmaa, joka ei ymmärrä eikä osaa hoitaa viestintäänsä. Jossain vaiheessa kurssi voi romahtaa, kun skandaali räjähtää silmille.
Hyviäkin esimerkkejä on. Valtioenemmistöinen energiayhtiö Vapo Oy, joka ei ole tosin vielä pörssifirma, osaa hoitaa mallikkaasti julkisuuskuvaansa. Toimiala on mediaherkkä ja skandaaleille äärimmäisen tulenarka, mistä takavuosien kiistat luontoväen kanssa ovat osoituksena. Vapo on kuitenkin palkannut kokeneen toimittajan ja tiedottajan Reijo Vatasen johtoryhmäänsä. Hän hoitaa kylmän rauhallisesti ja asiallisesti mediasuhteet ammattimaiseen tyyliinsä. Vapon maine on nyt hyvä, ja median kanssa ei ole ongelmia. Niinpä myös yhtiön toiminta saa arvostusta ja tulosta tulee. Edes päästökaupan aiheuttamat toiminnalliset supistukset eivät tuoneet sen kummempaa julkista säröä, koska yhtiö kertoi kaiken avoimesti, niin kuin asiat makaavat.
Suomessa pitäisi saada pienen piirin nostattama pörssivalehtelu kuriin, kuten Yhdysvalloissa. Siellä tapaus-Enron tuo pitkän linnareissun useille henkilöille. Osakkeenomistajien lukumääräkin ja osakeomistuksen laveus on USA:ssa myös sitä luokkaa, että yhdelläkään firmalla ei ole varaa jättää maineestaan huolehtimatta. Suomessakin pitäisi räpsähtää kunnolla kakkua sellaiselle, joka toimii epäeettisesti ja käyttää valheellista tiedotusta keppihevosenaan.