Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry (ÄKT) ilmoittaa
jättäneensä eilen poliisille yhteensä 28 tutkintapyyntöä
luvattomasta musiikin jakelusta vertaisverkoissa. Suomi liittyy näin mukaan levyteollisuuden laajaan kansainväliseen operaatioon, jolla pyritään kitkemään tietoverkoissa harjoitettava musiikin luvaton jakelu sekä turvaamaan laillisten verkkokauppojen toimintamahdollisuudet.

Ennätysmäärä oikeustoimia vireille 11 maassa – kanteiden määrä
maailmanlaajuisesti nyt 11 552

Euroopassa oikeustoimia käynnistettiin jo viime vuonna Tanskassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa ja Itävallassa. Tänään levytuottajien kansainvälinen kattojärjestö IFPI (International Federation of the Phonographic Industry) ilmoitti Suomen, Islannin, Hollannin ja Irlannin mukaantulosta. Aasian maista Japani aloitti ensimmäisenä oikeustoimet tiedostojen jakajia vastaan. Uusia oikeustoimia käynnistettiin nyt kaikissa em. maissa samanaikaisesti yhteensä 963 kpl, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Kokonaisuudessaan oikeustoimien kokonaismäärä nousee Yhdysvallat mukaan lukien 11.552 erilliseen tapaukseen. Maasta riippuen ne käsitellään joko siviili- tai rikosjuttuina. “Suomessa tapaukset ajetaan rikosperusteisesti. Tämä on itse asiassa ainoa vaihtoehto johtuen puutteista tämänhetkisessä lainsäädännössä”, toteaa piratismivalvontaa suorittavan Tekijänoikeuden tiedotus- ja
valvontakeskus ry:n (TTVK) toiminnanjohtaja Antti Kotilainen. Suomessa tutkintapyynnöt on kohdistettu henkilöihin, joiden on todettu jakavan merkittävässä määrin musiikkitiedostoja. “Kyseessä on laiton toiminta johon tullaan nyt puuttumaan.”, jatkaa Kotilainen.

Kohteina kaikki merkittävät vertaisverkot

Tänään julkistetut kansainväliset oikeustoimet kohdistuvat kaikkien merkittävien tiedostojenjako-ohjelmien käyttäjiin. Oikeustoimien kohteena ovat mm. seuraavien vertaisverkko-ohjelmien käyttäjät:
KaZaa, eDonkey, eMule, sekä eri Gnutella-verkot kuten LimeWire,
Bearshare, OpenNap, WinMX, WinNY, BitTorrent ja DirectConnect.
Aikaisemmin kaikkein suosituimman ohjelman Kazaan käyttäjämäärät ovat laskeneet keskimäärin 45 % (4,2 miljoonasta nykyiseen 2,3 miljoonaan) siitä, kun äänite-ala käynnisti valistus- ja oikeustoimet.

ÄKT:n toiminnanjohtaja Arto Alaspään mukaan kyseessä on nyt selkeä varoitus kaikille vertaisverkoissa luvatta musiikkia jakaville tahoille. “On turha kuvitella, että jokin tietty ohjelma tekisi jakajista immuuneja poliisitutkinnalle ”, toteaa Alaspää.

Internetpiratismi näkyy myyntitilastoissa

Nettipiratismi kasvoi Suomessa rajusti vuoden 2004 aikana. ÄKT:n mukaan merkittävin taustalla vaikuttava seikka nettipiratismin kasvulle on laajakaistaliittymien määrän yli kaksinkertaistuminen.

Kesäkuussa 2003 laajakaistaliittymiä oli 315.000 ja vuodenvaihteessa 2005 niiden määrä oli jo 750.000. Miljoonan rajan uskotaan menevän rikki tämän vuoden loppuun mennessä. Alaspään mukaan laajakaistamarkkinoiden kasvu on revitty pitkälti luovan sektorin selkänahasta. “Suomen laillisen äänitekaupan arvo laski vuonna 2004 12,5 % ja kuluvan vuoden osalta alamäki on jatkunut”, toteaa Alaspää.

Taustalla pitkäaikainen valistus – kuluttajien tietoisuus toiminnan laittomuudesta 71 %

TTVK on jo useita vuosia jakanut valistusta ja tietoa nettipiratismin laittomuudesta. TTVK käynnisti mm. tämän vuoden tammikuussa suomalaisille internet-vertaisverkon käyttäjille suunnatun valistuskampanjan. Kampanjan aikana musiikkia luvatta vertaisverkossa jakaneet henkilöt ovat saaneet tietokoneensa kuvaruudulle viestin, jossa on huomautettu toiminnan laittomuudesta ja mahdollisista oikeudellisista seuraamuksista. “Tavoitteenamme on ollut sekä valistaa
vertaisverkkojen suomalaisia käyttäjiä että tukea musiikin
laillisia verkkokauppoja. Viestejä on kaiken kaikkiaan lähetetty
tuhansia kappaleita. Nyt tehdyt tutkintapyynnöt eivät tule
kenellekään minään yllätyksenä”, vahvistaa toiminnanjohtaja Antti Kotilainen TTVK:sta.

TTVK:n Taloustutkimuksella helmikuussa 2005 teettämän kyselyn
perusteella 71 % suomalaisista tiesi musiikkitiedostojen jakamisen ilman oikeudenhaltijoiden lupaa olevan laitonta. Laillisena toimintaa piti 14 % ja 15 % vastaajista ei osannut sanoa käsitystään asiasta. Ikäluokassa 25 – 34 toiminnan tiesi laittomaksi 82 % vastaajista.

Kansainväliset kokemukset rohkaisevia

ÄKT:n apulaisjohtaja Tommi Kyyrän mukaan Suomen oikeustoimien taustalla on useita tekijöitä. “Meillä on kansainvälisesti selkeää näyttöä siitä, että oikeustoimet vähentävät nettipiratismia. Internetissä luvatta jaossa olevien
musiikkitiedostojen määrä on laskenut vuoden 2003 maaliskuun
huippuluvusta 1,1 miljardista tiedostosta 870 miljoonaan tiedostoon tammikuussa 2005. Tulos on positiivinen, etenkin kun huomioidaan, että samaan aikaa laajakaistayhteyksien määrä on kasvanut 75 %,käsittäen nykyisellään maailmanlaajuisesti yli 140 miljoonaa kotitaloutta.”, toteaa Kyyrä.

Suomessa vierailulla oleva IFPI:n lisensioinnista ja
oikeudenkäynneistä vastaava johtaja Lauri Rechardt yhtyy ÄKT:n näkemykseen. “Oikeustoimien myötä tietoisuus toiminnan
laittomuudesta on kansainvälisesti noussut 37 % nykyiseen 70 %. Kiinni on jäänyt niin opiskelijoita, opettajia, IT-johtajia ja
kunnanvaltuutettuja. Esimerkiksi Saksassa kiinni jäänyt opettaja
maksoi luvattomasta musiikinjakelustaan korvauksia yhteensä 13.000.
Laittomien musiikkitiedostojen imurointi Saksassa tippuikin viime
vuonna 35 % eli 602 miljoonasta 382 miljoonaan”, vahvistaa Rechardt.

Mahdollisten jatkotoimien osalta apulaisjohtaja Tommi Kyyrä toteaa:
“Uusia tutkintapyyntöjä tullaan tekemään aivan varmasti.
Tietoverkkojen valvonnasta tulee nyt arkipäivää ja laittomuuksiin
puututaan siinä kuin fyysisessä maailmassakin. Viimeistään nyt
kannattaa siirtää nettimusiikkihankinnat laillisiin erkkokauppoihin,
joita Suomessakin toimii jo ilahduttavan monta”.

Laillinen verkkokauppa ponnistaa vaikeista lähtökohdista

Kansainvälisesti musiikin laillinen verkkokauppa näyttää vuosien
odotusten jälkeen lunastavan siihen kohdistuvia odotuksia. Rechardtin mukaan pelkästään Euroopassa toimii tällä hetkellä yli 150 laillista internet-kauppaa. Sähköisten kauppapaikkojen
kokonaismäärä on nelinkertaistunut vuoden aikana ja kuluttajien
saatavilla on yhteensä yli miljoona musiikkikappaletta. “Rikollisen
toiminnan kitkeminen on kuitenkin elinehto laillisille kauppapaikoille.
Äänitealan velvoite on omalta osaltaan turvata laillisen kaupan
mahdollisuudet sekä luovan sektorin työpaikat”, painottaa Rechardt.

Suomessa toimii jo tällä hetkellä useita laillisia musiikin
verkkokauppoja. Mm. laturi.fi ja maxmusic.fi – palveluiden taustalta löytyvän Securycastin toimitusjohtaja Ben Mellin antaa tukensa oikeustoimille: “Musiikin myyminen kuluttajille tilanteessa, jossa sitä jaetaan samanaikaisesti vertaisverkoissa luvatta ilmaiseksi, on kilpailullisesti hyvin vaikeaa. Laillisen äänitekaupan osalta olisi erittäin tärkeätä, että eduskunta säätäisi pikaisesti voimaan tehokkaat keinot puuttua nettipiratismiin”, toteaa Mellin.

Kansainvälistäkin suosiota nauttivan The Crash -yhtyeen biisintekijä ja laulaja Teemu Brunila suhtautuu kanteisiin ymmärtävästi: “On ikävää, että asiaan joudutaan puuttumaan näin äärimmäisellä tavalla, mutta nettipiratismissa pätee varmasti sama kuin oikeuselämässä yleensä eli sanktion uhka lisää lainkuuliaisuutta.On selvää, että nykyinen “digitaalinen villi länsi” johtaisi lopulta myös kulttuurilliseen degeneraatioon, koska tällä menolla musiikin tekemiseltä putoaa taloudellinen pohja. Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että tekijöiden tulee saada palkka tehdystä työstä. Toivon mukaan asenteet muuttuvat ja ihmiset siirtyvät laillisiin palveluihin, esimerkiksi iTunes on helppo ja hyvä sivusto.”

CMX -yhtyeen laulajana tunnettu taiteilija A.W.Yrjänä toteaa
puolestaan seuraavaa: “Nettipiratismi kaikissa muodoissaan on osa harmaata taloutta ja se on suuri uhka kotimaisen musiikin
monimuotoisuudelle. Tästä kärsivät niin aloittelevat kuin
vakiintuneet artistit yhä lisääntyvässä määrin.”

h5.Kiinnijääneistä valtaosa miehiä – suurin jakaja jakoi yli 50.000
kappaletta

Kansainvälisten kokemusten perusteella Euroopassa kiinnijääneistä 216 nettipiraateista on tehty seuraavia havaintoja: Valtaosa kiinnijääneistä on ollut iältään 25-35. Alle 20-vuotiaitten osuus on ollut pieni. Suurin osa on ollut miehiä, naisten osuus alle 1/3.

Ei yhtä hallitsevaa ammattiryhmää

Kiinnijääneiden joukossa on ollut mm. opettaja, lääkäri, tiskijukka, tuomari, virkamiehiä, trukkikuski, opiskelijoita ja IT-alan toimihenkilöitä. Asuinpaikat useimmiten isoimmissa kaupungeissa ja taajamissa.

Luvatta jaettu aineisto on koostunut pääosin top 50 eli ns.
hittikappaleista. Jaossa olevien musiikkitiedostojen kokonaismäärä on vaihdellut muutamasta sadasta jopa kymmeniin tuhansiin. Suurin yksittäinen jakaja (Ranskassa) jakoi 56.000 musiikkikappaletta, mikä vastaa yli 5.000 CD-levyä. Yleisimmät selitykset: “Lapseni ovat tehneet sitä, itse en ole ollut asiasta tietoinen.” “Kazaa on 100 % laillinen, en ymmärrä, miksi minua syytetään.” “Käytin Kazaa:ta vain musiikkitiedostojeni järjestämiseen ja musiikin soittamiseen.”
“En ole jakanut paljon musiikkia.” “Mielestäni minun ei tulisi maksaa niin paljon, koska olen rajoittanut minulta lataamiseen aina yhteen käyttäjään kerrallaan.” “Muut jakavat minua enemmän: minusta on tehty nyt syntipukki.” “Miksei Kazaan verkkosivuilla ole varoituksia?”
“Tiesin, että se oli laitonta, mutta se oli helppoa ja ilmaista”

TTVK:n Antti Kotilainen uskoo Suomen tekijäprofiilin vastaavan
kansainvälisiä kokemuksia. Kotilainen ei ole huolissaan siitä, että
epäiltyjen joukosta paljastuisi esim. 12-vuotiaita koululaisia, kuten
Yhdysvalloissa tapahtui. “Kyseessä on laiton toiminta ja vanhempien tulisi luonnollisesti olla selvillä siitä, mitä heidän
jälkikasvunsa vertaisverkoissa puuhaa. Vanhempia luulisi kiinnostavan lapsiensa nettipiratismi ihan yhtä lailla kuin vaikkapa tieto näiden tekemistä myymälävarkauksista”, toteaa Kotilainen. “Haluamme myös herättää yleistä keskustelua perheiden sisällä internetissä noudatettavista säännöistä ”, jatkaa Kotilainen.