Aamiaisen jälkeen ajattelin viedä tyhjiä pulloja kauppaan. Mitä näinkään! CocaCola Companyn Fanta Free ananaksen ja greipin makuista virvoitusjuomaa (rasvaa 0 g) ja Sprite sitruuna-limettijuomaa (rasvaa 0 g). Rasvatippaakaan ei ole käsittääkseni imeytynyt elimistööni näistä juomista.

Mistä on siis kyse, kun viranomaiset moittivat elintarvikeyrityksiä epäterveellisen ruuan mainostamesta. Ruotsissa ja Suomessakin puuhataan jopa mainoskieltoa ja annetaan uusia määräyksiä ruuan mainostamiseen. TV:ssä Ylen “opettajatoimittajat” saavat syyn kauhistella, kuinka amerikkalaiset elintarvikejätit turmelevat suomalaisen nuorison terveyden.

Viranomaisten silmätikkuna ovat itse asiassa erityisesti McDonald’sin hampurilaiset, joiden väitetään aiheuttaneen länsimaissa lasten lihomista kymmenillä prosenteilla. Luonnollisesti limsaakaan ei saa juoda, koska se lihottaa. Kylkiäisenä ei saisi antaa houkuttimia. No, pikkulelun korkeintaan, eräs virkamies toteaa.

Itse asiassa mainostajat ja mainosväki tuntevat vastuunsa erittäin hyvin. He tietävät, että kansaan puree nyt fitness, eikä rasva. Hyvää oloa ja keveitä linjoja vuoden jokaiselle päivälle, kuten Nestle minulle kertoo hiutalekotelon takakannessa. Käynti McDonald’sin websivuilla osoittaa myös heti missä mennään: terveellisyys on nyt in. Ravintolaskuri sivuilla paljastaa tuotteittain, minkä verran rasvaa tulee mistäkin ateriasta. Hampurilaisen rasvamäärä on 10 g. Kuka sellaisesta lihoo, kysyn.

Mainostajien liitto toimii todella järkevästi kun se vastustaa mainoskieltoja ja uusia viranomaismääryksiä. Kaikkeen julkisvallan simputukseen ei pidä alistua. Valistus ja tavanomainen ohjeistus riittää. Valistusta mainostajat jakavatkin kansainvälisen kauppakamarin suositusten mukaan, kuten McDonald’sin websivut vahvistavat.

En usko, että lasten liikalihavuus, jos sitä edes juurikaan on, johtuu hampurilaisten mainostamisesta lapsille. Lihavuuden syynä taitaa olla enemmänkin liikunnan puute. Siinä lasten vanhempien ja koulun rooli on ratkaisevaa. Viranomaisten pitää suunnata energiansa lasten liikunnan lisäämiseen, eikä mainostajien jahtaamiseen, mikä haiskahtaa enemmänkin ideologis-poliittiselta toiminnalta kuin todelliselta terveyskampanjalta.