Uusia mahdollisia jakeluteknologioita ovat myös DVB-H (Digital Video Broadcasting -Handheld) ja DMB (Digital Multimedia Broadcast), YLE kertoo .

DAB-teknologian kokeilu on tuottanut teknistä ja sisällöllistä kokemusta digitaalisen radion mahdollisuuksista mutta DAB-teknologia ei ole yleistynyt odotetulla tavalla. YLE on Suomessa ainoana toimijana käyttänyt DABia. Lisäksi laitetarjonta ja laitteiden korkeat hinnat ovat aiheuttaneet sen, että DAB-vastaanottimia on Suomessa käytössä vain muutamia satoja kappaleita.

DAB yleistyi vain UK:ssa

Mikäli kehitys johtaa DAB-teknologian laajentumiseen eurooppalaiseksi jakelustandardiksi, YLE voi aloittaa palvelut uudestaan nopeallakin aikataululla.

“DAB-jakelu on kuitenkin yleistynyt vain Isossa-Britanniassa, ei muualla Euroopassa. Suomessa laitteiden myyntiin ei panostettu”, ohjelmistojohtaja Heikki Peltonen kertoo.

Kaikki YLEn radiokanavat on välitetty DAB-verkossa. YLEn ja koko Suomen ensimmäinen pelkästään digitaalinen radiokanava YLE Radio Peili aloitti toimintansa lokakuussa 1998. YLEn toinen digikanava Ylen Klassinen käynnisti lähetyksensä huhtikuun lopussa 1999. Marraskuussa 1999 käynnistyi YLEn kolmas digitaalinen palvelu, YLE Radio Aino, jonka taajuudella on nykyisin YleQ. Ruotsinkielinen DAB-palvelu on FSR+.

YLEllä on ollut käytössä kaksi kanavanippua, valtakunnallinen ja alueellinen. DABin kuuluvuusalue kattaa yli kaksi miljoonaa suomalaista.

“Emme lopeta digikanavia”

Yleisradio ei kuitenkaan aio lopettaa digiradio-kanaviaan, kuten Radio Peiliä tai Ylen klassista.
“Uskomme, että radiojakelu digitalisoituu, mutta hitaasti. Lisäksi on vielä epävarmaa, minkä standardin mukaan”, Heikki Peltonen sanoo.

Heikki Peltonen hieman pyörittelee, minkä verran DAB-kokeilu on tuonut tappiota YLElle. “Enemmänkin tämä on tuotekehityskustannusta”, hän muotoilee.

YLE: Gramex esteenä web-radiolle

Miksi YLE ei käytä internetiä jakelukanavana, kuten Ruotsin radio, jossa kaikki ohjelmat ovat kuultavissa digitaalisesti web-radion kautta ja jopa suorana?
“Me emme ole päässeet sopimukseen tekijänoikeuksista vastaavan Gramexin kanssa. Sen vuoksi poistimme vuosi sitten webradion. Gramexin korvausmalli on niin mutkainen, että pelkästään sen hallinnointi olisi vienyt liikaa aikaa”, hän toteaa.

Heikki Peltonen sanoo lisäksi, että YLEn käsityksen mukaan samasta tavarasta, josta on kertaalleen maksettu korvaukset ULA-lähetyksissä, ei pidä maksaa enää toista kertaa, jos se lähetetään netin kautta.

Hänen mukaansa Ruotsin radiolla on erilaiset sopimukset kansallisen tekijänoikeusorganisaation kanssa kuin Suomessa.
Sen vuoksi ruotsalaiset ovat päässeet kuuntelemaan webbradiosta kaikki lähetykset.

___