Viestintätyönantajien ja Journalistiliiton lehdistöä koskevat
tuloneuvottelut ovat käynnistyneet eripuraisesti. Näkemykset ovat
kaukana toisistaan. Kumpikin osapuoli sanoo, että neuvottelut ovat vielä alkutekijöissään, eivätkä tiedä, päästäänkö sopimukseen. Lehtitoimittajien sopimus päättyy jo 15. helmikuuta. “Lakko on mahdollista, vaikka lakkoase ei ole enää sellainen kuin takavuosina”, Journalistiliiton puheenjohtaja Pekka Laine sanoo.

Neuvottelut vaikeimmista asiakohdista, palkankorotuksista ja
palkankorotusjärjestelmistä, sopimuskauden pituudesta ja työaika- ja lomakysymyksistä ovat kaukana sovinnosta. Osapuolten välillä on todettu, että neuvotteluissa tähdätään siihen, että selkeä tilannearvio on tehtävissä torstaihin 24.2. mennessä, jolloin kummankin liiton hallinnot ovat koolla.

Palkkaneuvotteluja on kuitenkin jo käyty viime vuoden puolella ja nyt koko alkuvuoden ja yhä osapuolet ovat lähtökuopissaan. Neuvottelukunnat kokoontuvat päivittäin.

Pekka Laine ei täysin jaksa uskoa, että 24.2. mennessä saataisiin
sopimusta aikaan. “Neuvottelut kuitenkin etenevät hyvässä hengessä, eivätkä junnaa paikallaan”, hän väittää.

Journalisien (SJL) ehdotuksessa sopimuskausi olisi 3,5 vuotta. Se
jatkuisi 30.9.2008 asti eli vuoden verran pitemmälle kuin tupo-kausi.

SJL esittää, että vähimmäispalkkoja (taulukoita), henkilökohtaisia
palkkoja ja olosuhdelisiä korotettaisiin ns. yleisillä korotuksilla
vuosina 2005- 2008 maaliskuun alussa.

SJL vaatii, että kunkin vuoden syyskuun alussa palkkoihin tulisi lisäksi ansiokehityserä. Nämä erät laskettaisiin kunkin yrityksen palkkasummasta ja ne jaettaisiin joko paikallisesti sovittavalla tavalla tai prosenttimääräisenä yleiskorotuksena. Syyskuussa korotettaisiin taulukkoja vuosittain puolella em. erästä.

Vuoden 2006 erästä olisi SJL:n mukaan ensiksi huomioitava ns.
väliinputoajien palkkauksellinen asema eli pitkään alalla olleet, joiden
palkat ovat hyvin lähellä taulukkopalkkaa.

SJL esittää, että henkilökohtaisen palkanosan arvioinnin kriteerit
olisi sovittava yrityksissä. Jos omasta järjestelmästä ei sovita,
käyttöön tulisi liittojen välillä sovittu arviointijärjestelmä, joka
sisältyy sopimusesitykseen.

SJL esittää myös muutoksia lehdistön palkkausjärjestelmään. Keskeisin muutos koskee uutta palkkaryhmää nykyisen IIb:n ja IIIa:n väliin. Samalla luovuttaisiin eri vaativuustasoista (I – III). Muutoksella olisi vaikutuksia myös mm. sijaisuuskorvaukseen.

Lisäksi SJL esittää muutoksia luottamusmiessopimuksen
korvausprosentteihin ja sisällyttää myös freelance-työvoiman
pääluottamusmiehelle annettaviin tietoihin.

Lomamääräykset esitetään yhtenäistettäväksi ja Pohjois-Suomen lomakautta lyhennettäväksi kesäkuukausiin.

VTA: Vaatimukset rutkasti yli tupo-tason

Työnantajia edustava VTA esittää, että sopimus pitäisi rakentaa
tuloratkaisun pohjalle sekä korotusten että sopimuskauden pituuden osalta. VTA ehdottaa ns. lisäilmestymispäivista luopumista kokonaan, jolloin lehdet voisivat ilmestyä kaikkina vuoden päivinä, sekä eräiden juhlapäivien aiheuttamien ylimääräisten vapaapäivien poistamista.

Vuosilomien ansaintaan esitetään muutosta: kun nykyisin vuosiloman pituus määräytyy alalla olon perusteella, VTA haluaisi muuttaa perusteeksi työsuhteen keston.

“SJL:n palkkavaatimukset ovat mahdottomia. SJL vaatii koko
sopimuskaudelle yli 15 prosentin korotuksia, ja 30.9.07 päättyvälle tupokaudellekin korotus on yli 10 prosenttia, ja tämän lisäksi tulevat vielä tekstikohdat. Tupossa sovitut korotukset ovat vain 4,5 prosenttia, joten näin matalan inflaation aikana vaatimukset ovat reippaita”, johtaja Elina Nissi Viestintätyönantajista kertoo.

Hänen mielestään lehtitoimittajien vaatimukset olla tekemättä työtä juhlapyhinä ovat kestämättömiä tällaisena reaaliaikaisen
tiedonvälityksen aikana. “Kyllä tiedonvälitys pelaa sähköisissä
välineissä juhlapyhinäkin”, hän sanoo.

Lehtitoimittajista 70 prosenttia tekee työnsä maanantain ja perjantain välillä.