
YLEn Ykkösaamu päästelee palturia, Raimo Viirret kirjoittaa
Kainuun Sanomat on suuttunut Yleisradion uutistoimitukselle, joka lehden mukaan levittää väärää tietoa Kajaanin teatterin sulkemiseen johtaneista syistä. Toimittaja Raimo Viirret kaataa täyslaidallisen Yleä kohtaan tahallisesta vääristelystä ja syyttää radiota ala-arvoisesta journalismista.
YLEn ykkösaamu on uutisoinut, että syynä Kajaanin teatterin harvinaislaatuiseen sulkemiseen on uusi Kainuun hallintokokeilu, mikä Kainuun Sanomien mielestä on täyttä palturia. Hallintomallilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa, lehti sanoo.
Näin kirjoittaa politiikan toimittaja Raimo Viirret kolumnissaan:
“Viikko sitten tiistaiaamuna kahdeksalta tälläydyin varta vasten radion ääreen kuuntelemaan Ykkösaamun raporttia Kajaanin teatterin ja muiden taidelaitosten ahdingosta. Siitä oli edellisenä päivänä kerrottu radiossa ennakkoon.
Aamu-uutisiin aihe oli lyöty läpi hätkähdyttävällä kärjellä: Kainuun hallintokokeilu syynä teatterin leikkauksiin.
Mitä helvettiä! En ollut uskoa korviani. Kuinka tämä näin on käännetty?
Toimittaja Leena Rimpiläisen varsinaisessa raportissa haastateltiin sivistysjohtaja Risto Brunouta, joka muiden lausuntojensa välissä kyllä sanoi, että hallintokokeilu on myös osaltaan syynä ongelmaan. Tarkemmin hän ei tätä näkemystään selittänyt, tai sitten toimittaja oli leikannut selitykset pois.
Toimittajana käsitän, että uutinen on aina pyrittävä myymään yleisölle, tai oikeastaan ensi kädessä lehden uutispäällikölle tai toimitussihteerille. Tätä varten toimittaja tarvitsee juttukulman, sitä särmää. Talomme veteraanitoimittajiin kuuluvalla Matti Haapavaaralla on tätä varten ihan oma sanansa: nieppi.
Minusta Ylen radiotoimittaja oli valinnut nieppinsä puhtaasti uutisen myyminen silmissään tosiasioihin perehtymättä.
Kainuun hallintokokeilusta on tänä syksynä puhuttu melkoisesti ympäri maan, pidettiinhän historialliset maakuntavaalitkin äskettäin. Lipposen ideasta on tulossa arkipäivää.
Mikäs sen myyvempi otsikko kuin: Kainuun malli tuhoaa teatterin – Lipposen sinisistä ajatuksista kolkkoja tekoja.
Radiouutisista tällainen viesti kiiri eduskuntaan. Kun lakia Kainuun työnantajien sotu-maksujen alentamisesta ryhdyttiin käsittelemään, kansanedustajat saivat aiheen ihmettelyyn. Eihän tässä näin pitänyt käydä. Kainuun hallintokokeiluko epäonnistui jo ennen alkamistaan?
Voin vain kuvitella, millä mielin puhemies Lipponen kuunteli tätä päätöntä päivittelyä. Puhemieshän ei itse saa osallistua keskusteluun eduskunnassa.
Useat kansanedustajat olivat ottaneet radiouutisen todesta. Ei kukaan, ei ainoakaan, yrittänyt selittää asiaa oikein päin. Päin vastoin. Ainoa edustaja, jonka tietojensa pohjalta olisi pitänyt pystyä asia selittämään, lausui hallintokokeilun toimeenpanosta sanasta sanaan näin:
”Ette te voi tulla sanomaan, että tässä pitäisi tehdä jotakin. Me olemme tehneet. Nyt tässä on vaan se ongelma, että tästä tulee meille ansa, mitä me emme tietenkään olisi toivoneet, että tämä hallintokokeilu aiheuttaa sen, että Kajaani kaupunki joutuu leikkaamaan kulttuurista ja peruskoulusta ja niistä vähistä jäljelle jääneistä toiminnoista.”
Aikana, jolloin eduskunnan puheenvuorot ovat kenen tahansa luettavina internetissä (www.eduskunta.fi), Anne Huotari ei voi tulla sanomaan, että Kainuun Sanomissa on häntä väärin lainattu.
Jokainen netinkäyttäjä voi etsiytymällä hallituksen lakiesityksen 144/2004 toisen käsittelyn pöytäkirjaan tarkistaa, että maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Huotari ei ainoallakaan lauseella, yhdessäkään viidestä puheenvuorostaan asettanut älytöntä käsitystä hallintokokeilusta teatterin tappajana kyseenalaiseksi. Päin vastoin, hän vain vahvisti tätä väärinkäsitystä.
Nurinniskoin käännetty ajatus on nyt lyöty läpi koko maan politiikasta kulttuuripiireihin. Sitä on miltei mahdoton kääntää oikealle tolalle.
Kenties tämä voisi onnistua, jos maakuntahallinto todella ottaisi Kajaanin maakunnallisiin taidelaitoksiin ja museoon nähden ihan käytännössä jonkinasteisen sponsorin asenteen. Silloin olisi kanttia pyytää myös Oulun lääniä ja Pohjois-Pohjanmaan liittoa talkoisiin alueteatterin puolesta”, päättää Raimo Viiret koluminsa.