Mederran kehityspäällikkö Heikki Pelkkikankaan mukaan yhtiön kehittämä Digipaper on perinteisempää pdf-tiedostoa kevyempi ja lopputulos on tarkempi, jolloin se on helpommin ladattavissa ja luettavissa Internetin kautta. Digitaalinen lehti on myös tarkka kopio painotuotteesta. Sovellus perustuu Macromedian Flash-tekniikkaan, joka löytyy käytännössä jokaisesta Internet-selaimesta. Mitään muita ohjelmistoja käyttäjä ei tarvitse.
Ilta-Sanomat nyt myös Digipaperilla luettavissa
Mahdollisimman hyvän visuaalisen elämyksen toteuttamiseksi Digipaper-muotoiset lehdet optimoidaan yleensä laajakaistayhteyksiä varten, mutta lukeminen on mahdollista myös puhelinmodeemilla. Pelkkikangas uskookin Digipaperin olevan merkittävä edistysaskel lehtien ja muiden painotuotteiden siirtämisessä verkkoon.
Anygraaf vastaa kisaan: oma tuote ensi viikolla
Tuomo Telkkä
Näköislehtien kehittämisen on tuonut Suomeen Anygraaf Oy, jolla on asiakkaana jo kymmeniä maakuntalehtiä. Suurin asiakas on Alma.
Yhtiön Doris eLehti perustuu HTML-tekniikkaan. “Tuomme ensi viikolla käyttöön oman pdf-pohjaisen ratkaisun, joka on vastaava kuin Mederralla”, sanoo kehityspäällikkö Tuomo Telkkä Anygraaf Oy:stä.
Telkän mukaan näköislehtien kysyntä lähti hitaasti liikkeelle vuonna 2002, jolloin Keskisuomalainen otti tuotteen ensimmäisenä käyttöön Suomessa. Sen jälkeen kauppaa alkoi tulla, kun muut seurasivat millaisia tuloksia tulee. Näköislehtiä julkaisevat mm. Kaleva, Keskipohjanmaa ja Savon Sanomat.
Ruotsissa näköislehtien käyttö on edennyt hitaammin. Suurista medioista Dagens Nyheter ottaa koekäyttöön Anygraafin tuotteen lähiaikoina.
Risto Pynnönen,Keskisuomalainen: tilaajaluvut vielä 3-numeroisia
Keskisuomalainen on julkaissut Doris eLehden näköislehteä jo vuodesta 2002. Lehti on käytännössä paperilehden sähköinen kopio. “Olemme tyytyväisiä”, sanoo varapäätoimittaja Risto Pynnönen.
Hän ei paljasta tarkkoja tilauslukuja, mutta sanoo, että ne ovat kolminumeroisia. “Emme ole vielä markkinoineet näköislehteä, koska levikintarkastus ei vielä ole käytössä. Uskon, että tilausmäärät nousevat, kun käynnistämme markkinoinnin”, hän kertoo.
Pynnönen pitää etenkin nuorisoa hyvänä kohderyhmänä, koska nuoret eivät enää ala mielellään paperin kerääjiksi.
Hän kehuu näköislehteä teknisesti joustavaksi ratkaisuksi, koska lehteä voi lukea sähköisesti verkon kautta etäältäkin. Näköislehteä voidaan paljon vielä kehittää esimerkiksi nopeammin päivittyväksi, aivan eri tavalla kuin paperilehteä, Pynnönen arvelee.
Lehden tekeminen muuttuu Pynnösen mukaan laajemmaksi asiakassuhteen hoitamiseksi. Lukija ostaa kokonaissuhteen, jonka osana hän saa erilaisia informaatiotuotteita. Asiakas itse valitsee myös mieluisimman maksutavan, esimerkiksi tekstiviestit.
Pynnönen toteaa, että nettilehti tulee turvaamaan nopean tiedonvälityksen tarpeen. Nettilehti kisaa silloin radion kanssa.