Seppo Kievari
“Yleensä me sanomalehti-ihmiset olemme varsin isänmaallisia ja toivomme Suomen voittavan muuallakin kuin ääkiekko-otteluissa.
Nyt on pienen poikkeuksen paikka. Suomi hävisi 2-0 EIT:ssa, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, joka pari päivää sitten antoi Suomelle kaksi langettavaa päätöstä toimittajan
sananvapauden loukkaamisesta”, Kievari toteaa.
Ensimmäinen tapaus koski Pohjalaisen toimittajan juttua
rutiinileikkauksessa kuolleen potilaan kohtalosta ja epäilyistä leikkaavaa lääkäriä kohtaan.
Toinen tapaus koski Iltalehden juttua erään kansanedustajan puolison tekemisistä ja kansanedustajan nimen maininnasta tässä yhteydessä.
Kummassakin tapauksessa omat oikeusasteemme antoivat langettavan tuomion ja asioiden käsittely pysähtyi siihen, ettei korkeimman oikeuden valitustie auennut, valituslupaa ei saatu.
Kievari sanoo, että EIT:n ratkaisuilla on periaatteellista arvoa. Ne nostavat ja määrittävät lehdistönvapauden ja toimittajien sanavapauden arvoa demokratian merkittävänä osana ja sananvapauden painoarvoa suhteessa muihin perusoikeuksiin.
“Rehellisyyden nimissä on todettava, että kyllä meidän oman
oikeuslaitoksemme piirissä EIT:n viitoittamaa linjaa on jo ehditty ominkin toimin toteuttaa. Tyytyväisyydellä on voitu lukea hovioikeuden ja myös KKO:n vahvoja kannanottoja tähän, suurempaa sanan- ja lehdistönvapautta toteuttavaan suuntaan”, hän toteaa.
“Eikä tuo 2-0 erävoitto tietenkään saa hullaannuttaa. Kyllä sananvapauden arvo edelleen ansaitaan jokapäiväisellä korkealaatuisella journalismilla, kuten tähänkin asti. Eikä peli ole vielä ollenkaan loppuun pelattu. Yksilön intimiteettisuojan ja viestinnän vapauden välillä punninta tulee jatkumaan ja vaikeitakin ratkaisuja sopii odottaa”, Kievari sanoo.
Sananvapauden puolesta ja edellä todetun EIT-linjauksen mukaisesti on toiminut tietysti myös se, että oi oeuslaitoksessa tuntuisi käytännöksi nousevan maltillisia ja vankasti perusteluja edellyttävä lähtökohta korvauskysymyksissä. Niissähän oli välillä hurjantuntuisen linjanmuutoksen uhkaa. Villeimmillään etsittiin jopa erityistä mediakärsimysten korvauskategoriaa, jossa olisi omat erilliset pelinsääntönsä, Kievari huomauttaa.
Verkkomedia kasvanut eniten
Tämän vuoden ensimmäisten kymmenen kuukauden aikana ilmoittelu sanomalehdissä kasvoi 4,7 prosenttia ja jäi vähän alle median koko tason joka oli 5,8 prosenttia.
Kovimmat kasvut mittauttivat sanomalehtien uudet ja uusiutuvat haastajat. Verkkomedia kasvoi peräti 38 prosenttia ja ns. ilmaisjakelulehdet (kaupunki- ja noutopistelehdet) kasvoivat nekin 14,4 prosenttia.
Verkkomedia on myynyt mainontaa noin 12 miljoonalla eurolla ja
ilmaislehtien ilmoituseuroja kertyi noin 56 miljoonaa. Samaan aikaan varsinaiset sanomalehdet myivät 420 miljoonalla eurolla
eli 20 miljoonalla eurolla enemmän kuin vastaavalla jaksolla viime vuonna.
Asuntoilmoittelu kasvoi TNS Gallup Adexin mukaan sanomalehdissä tammi-syyskuun aikana 22 prosentilla ja sen määrä nousi tuona aikana sanomalehdissä noin 27 miljoonaa euroon. Vaikka asuntoilmoittelu verkossa kasvoikin lähes kaksi kertaa sanomalehteä nopeammin, jäi koko asuntoilmoittelun arvoksi verkossa 1,1 miljoonaa euroa.
Myös moottoriajoneuvomainonta verkossa jäi yhteen miljoonaan euroon kun se sanomalehdissä kasvoi 48 miljoonaan euroon. Sanomalehtien osuus moottoriajoneuvomainonnasta on noin 62 prosenttia ja verkkomainonnan 1,3 prosenttia.
Työpaikkailmoittelu sanomalehdissä on kasvanut alkuvuodesta yli 7 prosentilla ja sen yhteismäärä sanomalehdissä on 23 miljoonaa euroa. Työpaikkailmoittelun määrä verkkolehdissä on 56 000 euroa ja TNS Gallup Adexin mukaan sen määrä laski.