Pirkka on kuulunut suomalaisperheiden kestolukemistoon aina vuodesta 1933. Lehti on ollut suosittu asiakaslehti, joka on sisältänyt oikeita juttuja kuvineen elävästä elämästä sekä tietenkin tuotteiden esittelyitä, mainoksia ja K-ryhmän toimintaan liittyviä asioita. Pirkka on pyörinyt pitkään kotien pöydillä tukien menestynyttä K-brändiä aidosti.
Uudistunut Pirkka:kökköäpuffia
Kun Keskon johto uusiutui hiljakkoin viestintäjohtajaa myöten, yhtiö päätti ottaa uuden kurssin lehden tekemisessä. Pirkasta haluttiin tehdä nuorekas ja enemmän ”kaupunkilaisille” suunnattu lehti. Entiset periaatteet jostain ”kummallisesta asiasta kuin journalismista” tai markkinatalouden tuottamista kovista median lainalaisuuksista heitettiin kertaheitolla romukoppaan. Kesko alkoi kääntää uutta lehteä asiakaslehtien tekemisen historiassa.
Pirkka sisältää nyt kokonaan Keskon tuotteiden puffijuttuja tai mainoksia. Siinä ei ole enää kiinnostavia yleishaastatteluja ja reportaaseja kuvineen tai asiantuntijoiden kirjoituksia, joiden vuoksi aikakauslehteä pääsääntöisesti aina ja kaikkialla maailmassa luetaan. Sen sijaan sivut täyttyvät kökön tuntuisista tavaroiden piilomainoksista. Tekstin pätkien perässä on hinta, paljonko tuote maksaa ”Anttilassa”. Totta kai mainokset kuuluvat lehteen, mutta niiden osuuden ylittäessä kolmanneksen lehden sivumäärästä, lukijaa alkaa ällöttää.
Pieni ja suppea kyselykierros eri-ikäisille ja jopa ”kaupunkilaisille” (mitä he keskolaisten mukaan lienevätkään lopulta) osoittaa, että uudistuneesta Pirkasta ei pidetä. Kommentteja: ”Eihän tässä ole enää mitään luettavaa. Tämä on muuttunut ihan pelkäksi mainoslehdeksi. Mitä höpötyksiä nämä jutut oikein ovat? Mitä, eikö Pirkassa ole enää ristikkoakaan!”.
Pirkan nykyinen tyyli aliarvioi lukijoiden käsityskykyä erottaa tuotteen menekinedistäminen jutuista. Esimerkiksi 8/2007 numerossa keskitytään koululaisten aiheisiin, jotka ovat vain yrityksen tuotteiden esittelyä hintoineen. Parissa isommassa jutussakin on niin voimakas kytkentä Keskon bisnestavoitteisiin, että jää kyllä ihmettelemään, kuinka idioottina lehden tekijät lukijaa oikein pitävät. No ehkä hieman sympatiaa voi antaa keskosjutulle, jossa perusidea eli Elämä lapselle –kampanja on kannatettava. Mutta siinäkin: Kesko tukee keskosia. Niksi-Pirkka on kuitenkin vielä saanut pitää paikkansa lehdessä.
Aiempi Pirkka oli parempi ja mielestäni tuki kaupallisuutta eli Keskon myyntiä enemmän kuin nykyversio. Asiakaslehden tekeminen ei ole hyväntekeväisyyttä, ja kaupallisuus on tietenkin kaiken lähtökohta. Lehden teossa pätee silti edelleenkin mediabisneksen kova periaate, että kun muutat julkaisun ilmettä ja sisältöä, tee se niin taitavasti, että lukija ei huomaa muutosta tapahtuneenkaan. Muutoin tulee hylkimisreaktio vastaan ja lukijat kaikkoavat. Ihmiset eivät juurikaan halua kohdata liian kovia muutoksia kerralla.
Muutoksien läpivieminen mediassa on samanlainen operaatio kuin kasvojen peseminen aamuherätyksen jälkeen: lopputulema ei pahemmin muutu, mutta maailma kirkastuu.
Nyky-Pirkkaa ei pitäisi enää medialuokituksessa laittaa aikakauslehtiin. Oikea kategoria sille on mainospainotuotteet.